Cis- ja heteronormatiivisuus peruskoulun opetuksessa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kokemana

Abstract

Tämä tutkielma on toteutettu narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, joka käsittelee cis- ja heteronormatiivisuuden ilmentymistä koulussa ja näiden normatiivisten oletusten vaikutusta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluviin lapsiin ja nuoriin. Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus ovat ajankohtaisia aiheita kasvatusalalla, ja ne nousevat aika ajoin esiin myös mediassa. Vuonna 2014 julkaistussa ja vuonna 2016 käyttöön otetussa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määrätään, että opetuksen tulee olla sukupuolitietoista. Sukupuolitietoisella opetuksella tarkoitetaan mm. sukupuolierojen tiedostamista osana omaa opetusta.

Koulu heijastaa ympäröivän yhteiskunnan arvoja ja täten yhteiskunnassa vallitsevat normit kulkeutuvat myös kouluun ja tämän käytänteisiin. Valitsin peruskoulun kontekstin, siksi että peruskouluaikana lapset ovat herkässä kehitysvaiheessa, heitä sosialisoidaan osaksi yhteiskuntaa ja kouluympäristöä, jolloin aikuisten malilla on suurta vaikutusta kasvuun.

Cis- ja heteronormatiivisuus vaikuttavat myös oppilaiden asenteisiin, mistä voi seurata esimerkiksi se, että kaksijakoista sukupuolijakoa aletaan pitää luonnollisena ja muita sukupuolia parempana. Cis- ja heteronormatiivisuus peruskoulussa ylläpitävät myös sukupuoliin kytkeytyviä stereotypioita ja sukupuolirooleja, sekä vähättelee niitä oppilaita, jotka identifioituvat kaksijakoisen sukupuolijaon vastaisesti.

Tutkimuksessani havaitsin cis- ja heteronormatiivien olevan peruskoulussa vahvasti läsnä oppiainesisällöissä, oppimateriaaleissa sekä opettajan käyttämässä kielessä. Nämä vaikuttavat negatiivisesti erityisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluviin lapsiin ja nuoriin, heikentäen heidän hyvinvointiansa, yleistäen seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyvää kiusaamista ja pienentämällä mahdollisuuksia itsensä ilmaisuun koulussa.