Turhautunut, uupunut ja pettynyt : sosiaalisen median tunnepuhe saamelaiskäräjälakiesityksen ympärillä lokakuusta 2022 maaliskuulle 2023
Saijets, Joanna (2024-05-20)
Saijets, Joanna
J. Saijets
20.05.2024
© 2024, Joanna Saijets. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202405203750
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202405203750
Tiivistelmä
Tutkin pro gradu -tutkielmassani saamelaisten tuottamaa tunnepuhetta sosiaalisessa mediassa ja tavoitteenani on ollut jäsentää tietoa itsetuotetusta tunnepuheesta sosiaalisen median alustoilla koskien saamelaiskäräjälain uudistuspyrkimystä.
Aineistoni on sosiaaliseen mediaan lisätyt päivitykset (Instagramstoryt ja -päivitykset sekä Facebook -päivitykset lokakuun 2022 ja maaliskuun 2023 välisenä aikana. Valikoin aineistooni kuuluvat päivitykset sen perusteella, puhutaanko niissä tunteista. Näitä päivityksiä oli yhteensä 102 kappaletta. Lähestyn aineistoa diskurssianalyysin kautta, sillä sen keskeisimpiä lähtökohtia on, että kieli kuvaamisen lisäksi myös rakentaa todellisuutta.
Tutkimuksessani tuli ilmi, että tunnepuhetta sosiaaliseen mediaan tuottavat erityisesti nuoret naiset. Tunteiden kokijoina kuvattiin paitsi kirjoittajat itsensä, myös yhteisö, eli ”me” tai ”yhteisö” tai ”saamelaiset”. Tunteita kuvattiin siis paitsi oman kokemuksen kautta, myös jaettuina ja yhteisinä tunteina sekä koko kansan tunteina. Aineistossa kuvattiin monia tunteita, mutta erityisesti esiin nousivat vihan tunteet sekä surun ja pelon tunteet.
Nostan tutkielmassani esiin kolme keskeistä tunnediskurssia, jotka ovat tunnepuhe ymmärryksen rakentajana, informaation antaminen sekä yhteisöllisyyden luominen ja performoiminen. Tunnepuheella rakennettiin ymmärrystä siitä, miten saamelaiskäräjälain uudistamispyrkimykseen liittyvät tapahtumat vaikuttivat näihin saamelaisiin ihmisiin ja minkälaisia tunteita ne herättivät. Tunnepuhetta käytettiin myös apuna, kun tuotiin ilmi tietoa saamelaisista, saamelaiskäräjälaista ja siitä, miksi laki olisi uudistamisen tarpeessa, myös disinformaation oikominen tuli ilmi tässä diskurssissa. Tunnepuhein myös luotiin ja tuotiin esille yhteisöllisyyttä sekä julkisina kiitoksina toisille saamelaisille, jotka tekivät työtä lain uudistamiseksi. Yhteisöllisyyttä tuotiin esiin myös huolipuheena ja kantamalla vastuuta siitä, millainen maailma tuleville sukupolville jää.
Tunnepuhetta sosiaalisen mediaan lisänneet ihmiset kuvasivat julkisen keskustelun saamelaiskäräjälain uudistamispyrkimyksen ympärillä vaikuttaneen heihin monin tavoin. Moni kuvasi kohdanneensa voimakasta, etnisiteetistä johtuvaa, vihaa, jopa sellaisella tasolla, että heillä on ollut huoli omasta ja läheistensä turvallisuudesta. Esille tuotiin myös epäilyjä siitä, että viha kohdistuu näkyvimpiin henkilöihin ja sen tarkoitus on vaientaa.
Aineistoni on sosiaaliseen mediaan lisätyt päivitykset (Instagramstoryt ja -päivitykset sekä Facebook -päivitykset lokakuun 2022 ja maaliskuun 2023 välisenä aikana. Valikoin aineistooni kuuluvat päivitykset sen perusteella, puhutaanko niissä tunteista. Näitä päivityksiä oli yhteensä 102 kappaletta. Lähestyn aineistoa diskurssianalyysin kautta, sillä sen keskeisimpiä lähtökohtia on, että kieli kuvaamisen lisäksi myös rakentaa todellisuutta.
Tutkimuksessani tuli ilmi, että tunnepuhetta sosiaaliseen mediaan tuottavat erityisesti nuoret naiset. Tunteiden kokijoina kuvattiin paitsi kirjoittajat itsensä, myös yhteisö, eli ”me” tai ”yhteisö” tai ”saamelaiset”. Tunteita kuvattiin siis paitsi oman kokemuksen kautta, myös jaettuina ja yhteisinä tunteina sekä koko kansan tunteina. Aineistossa kuvattiin monia tunteita, mutta erityisesti esiin nousivat vihan tunteet sekä surun ja pelon tunteet.
Nostan tutkielmassani esiin kolme keskeistä tunnediskurssia, jotka ovat tunnepuhe ymmärryksen rakentajana, informaation antaminen sekä yhteisöllisyyden luominen ja performoiminen. Tunnepuheella rakennettiin ymmärrystä siitä, miten saamelaiskäräjälain uudistamispyrkimykseen liittyvät tapahtumat vaikuttivat näihin saamelaisiin ihmisiin ja minkälaisia tunteita ne herättivät. Tunnepuhetta käytettiin myös apuna, kun tuotiin ilmi tietoa saamelaisista, saamelaiskäräjälaista ja siitä, miksi laki olisi uudistamisen tarpeessa, myös disinformaation oikominen tuli ilmi tässä diskurssissa. Tunnepuhein myös luotiin ja tuotiin esille yhteisöllisyyttä sekä julkisina kiitoksina toisille saamelaisille, jotka tekivät työtä lain uudistamiseksi. Yhteisöllisyyttä tuotiin esiin myös huolipuheena ja kantamalla vastuuta siitä, millainen maailma tuleville sukupolville jää.
Tunnepuhetta sosiaalisen mediaan lisänneet ihmiset kuvasivat julkisen keskustelun saamelaiskäräjälain uudistamispyrkimyksen ympärillä vaikuttaneen heihin monin tavoin. Moni kuvasi kohdanneensa voimakasta, etnisiteetistä johtuvaa, vihaa, jopa sellaisella tasolla, että heillä on ollut huoli omasta ja läheistensä turvallisuudesta. Esille tuotiin myös epäilyjä siitä, että viha kohdistuu näkyvimpiin henkilöihin ja sen tarkoitus on vaientaa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34186]