Pois täältä Jumalan hylkäämästä maasta : luonnonparantajien maailmankuva ja utopiasiirtolaisuus 1920-1930-lukujen Suomessa
Parkkila, Venja (2024-05-20)
Parkkila, Venja
V. Parkkila
20.05.2024
© 2024 Venja Parkkila. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202405203740
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202405203740
Tiivistelmä
1900-luvun alussa luonnonparannuksena tunnettu vaihtoehtoinen lääketieteen muoto saapui Suomeen. Liike kannatti alun perin luonnosta löytyvien aineiden käyttöä lääkitsemisessä sekä perinteisiä parantamisen keinoja modernin lääketieteen sijaan, mutta ajan myötä liikkeen tehtäväksi tuli koko modernin elämäntavan uudistaminen. Radikaaleimmillaan into elämänuudistusta kohti johti siihen, että 1920-luvun lopulla perustettiin useita suomalaisia siirtokuntia Etelä- ja Väli-Amerikkaan, joiden oli tarkoitus toimia kokonaan luonnonparannuksen ihanteiden mukaan.
Tutkimus tarkastelee, minkälainen oli suomalaisen luonnonparannusliikkeen maailmankuva 1920- ja 1930-lukujen aikana ja miten liikkeessä suhtauduttiin siirtokuntahankkeisiin. Tutkimusaineistona käytetään kyseisellä aikavälillä ilmestyneitä luonnonparannusta käsitelleitä aikakausilehtiä, kuten Terveys, Ravinto ja Terveys sekä Parantaja. Lehtien aineistossa keskitytään kirjoittajien omiin näkemyksiin maailmasta ja tarkastellaan, mitkä näkemykset olivat yleisesti jaettuja ja mitkä kiistanalaisempia. Samalla arvioidaan sitä, kuinka paljon kannatusta siirtokuntahankkeet saivat ylipäätään kaikkien jäsenten keskuudessa. Lehtien lukemisessa on käytetty sekä etä- että lähilukemista, ja yleisimpänä tutkimusmetodina toimii diskurssianalyysi.
Lehtiaineistosta selvisi, että luonnonparantajien maailmankuva koostui sekä fyysisestä että henkisestä puolesta, joista kumpikin näyttäytyi yhtä tärkeänä. Liikkeelle ominaista olivat luonnonmukaisen parantamisen lisäksi rokotevastaisuus, vegetarismi, raittiusaate ja uskonnollisuus, joita kaikkia perusteltiin sekä fyysiseen terveyteen että moraalikäsityksiin vedoten. Siirtokuntiin suhtautuminen puolestaan jakoi mielipiteitä, eivätkä kaikki lehtiin kirjoittaneista kannattaneet niihin muuttoa ensinkään. Keskustelu siirtokunnista jakautui myös epätasaisesti siten, että se tapahtui pääasiassa vain tiettyjen lehtien sivuilla samalla kun osassa lehdistä niitä ei mainittu lainkaan. Siirtokuntahankkeiden kannatus tapahtui siis vielä luonnonparantajia pienemmän ryhmän sisällä ja ensisijaisesti vain tiettyjen lehtien lukijakunnassa.
Tutkimus tarkastelee, minkälainen oli suomalaisen luonnonparannusliikkeen maailmankuva 1920- ja 1930-lukujen aikana ja miten liikkeessä suhtauduttiin siirtokuntahankkeisiin. Tutkimusaineistona käytetään kyseisellä aikavälillä ilmestyneitä luonnonparannusta käsitelleitä aikakausilehtiä, kuten Terveys, Ravinto ja Terveys sekä Parantaja. Lehtien aineistossa keskitytään kirjoittajien omiin näkemyksiin maailmasta ja tarkastellaan, mitkä näkemykset olivat yleisesti jaettuja ja mitkä kiistanalaisempia. Samalla arvioidaan sitä, kuinka paljon kannatusta siirtokuntahankkeet saivat ylipäätään kaikkien jäsenten keskuudessa. Lehtien lukemisessa on käytetty sekä etä- että lähilukemista, ja yleisimpänä tutkimusmetodina toimii diskurssianalyysi.
Lehtiaineistosta selvisi, että luonnonparantajien maailmankuva koostui sekä fyysisestä että henkisestä puolesta, joista kumpikin näyttäytyi yhtä tärkeänä. Liikkeelle ominaista olivat luonnonmukaisen parantamisen lisäksi rokotevastaisuus, vegetarismi, raittiusaate ja uskonnollisuus, joita kaikkia perusteltiin sekä fyysiseen terveyteen että moraalikäsityksiin vedoten. Siirtokuntiin suhtautuminen puolestaan jakoi mielipiteitä, eivätkä kaikki lehtiin kirjoittaneista kannattaneet niihin muuttoa ensinkään. Keskustelu siirtokunnista jakautui myös epätasaisesti siten, että se tapahtui pääasiassa vain tiettyjen lehtien sivuilla samalla kun osassa lehdistä niitä ei mainittu lainkaan. Siirtokuntahankkeiden kannatus tapahtui siis vielä luonnonparantajia pienemmän ryhmän sisällä ja ensisijaisesti vain tiettyjen lehtien lukijakunnassa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34150]