Mitä koulukiusaaminen on ja miten sitä voidaan ehkäistä
Rajala, Henna (2024-05-20)
Rajala, Henna
H. Rajala
20.05.2024
© 2024 Henna Rajala. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202405203723
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202405203723
Tiivistelmä
Kiusaaminen on kaikkia maailmanlaajuisesti vaikuttava ilmiö. Suomessa edelleen yli neljäkymmentä prosenttia alakouluikäisistä on kiusattuna viikoittain ja yli kahdeksantoista prosenttia kokee, ettei kiusaaminen ole loppunut aikuiselle kerrottua. Kiusaaminen on tuttu ilmiö monille henkilökohtaisista kokemuksista tai median välityksellä. Uutisissa ja muualla internetissä koulukiusaamisesta puhutaan monesti, sillä se herättää voimakkaita tunteita. Koulun toiminta kiusaamistilanteisiin ja niiden ehkäisemiseen on puheenaiheena ja kritiikin kohteena.
Kiusaaminen on tutkimuksen kohteena laaja aihe ja moninäkökulmainen. Tutkimuksessa on tarkoitus tuoda esille laajuus koulukiusaamisesta ilmiönä ja millaisilla tavoilla kiusaamista yritetään ehkäistä koulussa. Tutkimusta johdattaa kaksi tutkimuskysymystä, jotka ovat mitä koulukiusaaminen on ja miten se ilmenee, sekä millaisia kiusaamisen vastaisia toimia ja ehkäiseviä käytänteitä kouluilla on.
Tutkimus on toteutettu kirjallisuuskatsauksena ja tarkempana kirjallisuuskatsauksen muotona on narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsauksen avulla voidaan luoda uutta teoriaa ja tutkitaan jo olemassa olevaa teoriaa tiettyjen reunaehtojen avulla. Tutkimus on tehty näitä ehtoja noudattaen. Ehtoja ovat kurinalaisuus, läpinäkyvyys ja kriittisyys. Narratiivisessa kirjallisuuskatsauksessa aihetta ei rajata yhtä tarkasti kuin muissa kirjallisuuskatsaustavoissa, ja siksi se sopii kiusaamisen tutkimiseen. Narratiivisessa kirjallisuuskatsauksessa tutkitaan olemassa olevaa tietoa ja opitaan siitä vielä enemmän. Tutkimuksen toteutuksessa aineiston keräämisessä on huomioitu oikeaoppinen viittaustapa ja lähdeaineistoksi on kerätty vertaisarvioituja artikkeleita ja kirjoja.
Koulukiusaamisen ilmiön ymmärtämisen keskiössä on kiusaamiseen osallistuvat ja kiusaamisen muodot. Kiusaamisestilanteissa voidaan nähdä erilaisia rooleja, kuten kiusaaja, kiusattu, kannustaja, avustaja, puolustaja ja ulkopuoliset. Ulkopuolisista käytetään myös nimitystä hiljainen hyväksyjä. Kiusaamisesta pystytään erottelemaan erilaisia muotoja ja tyypillisiä kiusaamisen tapoja ovat epäsuora kiusaaminen, fyysinen kiusaaminen, sanallinen kiusaaminen, omaisuuden tuhoaminen ja nettikiusaaminen.
Kouluilla on kiusaamisen ehkäisemisen kannalta työvälineitä kuten kiusaamisen vastainen opas ja KiVa koulu. Lisäksi koulun ilmapiirillä ja opettajan merkitys positiivisen ilmapiirin luomisessa vaikuttavat kiusaamisen ehkäisyyn.
Kiusaaminen ei ole helppo asia, jonka saisi nopeasti ratkaistua. Se vaatii aikaa ja vaivannäköä. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamisesta voi olla apua, mutta lisää tutkimuksia kiusaamisen ehkäisemisen ja ilmiön ymmärtämiseksi tarvitaan.
Kiusaaminen on tutkimuksen kohteena laaja aihe ja moninäkökulmainen. Tutkimuksessa on tarkoitus tuoda esille laajuus koulukiusaamisesta ilmiönä ja millaisilla tavoilla kiusaamista yritetään ehkäistä koulussa. Tutkimusta johdattaa kaksi tutkimuskysymystä, jotka ovat mitä koulukiusaaminen on ja miten se ilmenee, sekä millaisia kiusaamisen vastaisia toimia ja ehkäiseviä käytänteitä kouluilla on.
Tutkimus on toteutettu kirjallisuuskatsauksena ja tarkempana kirjallisuuskatsauksen muotona on narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsauksen avulla voidaan luoda uutta teoriaa ja tutkitaan jo olemassa olevaa teoriaa tiettyjen reunaehtojen avulla. Tutkimus on tehty näitä ehtoja noudattaen. Ehtoja ovat kurinalaisuus, läpinäkyvyys ja kriittisyys. Narratiivisessa kirjallisuuskatsauksessa aihetta ei rajata yhtä tarkasti kuin muissa kirjallisuuskatsaustavoissa, ja siksi se sopii kiusaamisen tutkimiseen. Narratiivisessa kirjallisuuskatsauksessa tutkitaan olemassa olevaa tietoa ja opitaan siitä vielä enemmän. Tutkimuksen toteutuksessa aineiston keräämisessä on huomioitu oikeaoppinen viittaustapa ja lähdeaineistoksi on kerätty vertaisarvioituja artikkeleita ja kirjoja.
Koulukiusaamisen ilmiön ymmärtämisen keskiössä on kiusaamiseen osallistuvat ja kiusaamisen muodot. Kiusaamisestilanteissa voidaan nähdä erilaisia rooleja, kuten kiusaaja, kiusattu, kannustaja, avustaja, puolustaja ja ulkopuoliset. Ulkopuolisista käytetään myös nimitystä hiljainen hyväksyjä. Kiusaamisesta pystytään erottelemaan erilaisia muotoja ja tyypillisiä kiusaamisen tapoja ovat epäsuora kiusaaminen, fyysinen kiusaaminen, sanallinen kiusaaminen, omaisuuden tuhoaminen ja nettikiusaaminen.
Kouluilla on kiusaamisen ehkäisemisen kannalta työvälineitä kuten kiusaamisen vastainen opas ja KiVa koulu. Lisäksi koulun ilmapiirillä ja opettajan merkitys positiivisen ilmapiirin luomisessa vaikuttavat kiusaamisen ehkäisyyn.
Kiusaaminen ei ole helppo asia, jonka saisi nopeasti ratkaistua. Se vaatii aikaa ja vaivannäköä. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamisesta voi olla apua, mutta lisää tutkimuksia kiusaamisen ehkäisemisen ja ilmiön ymmärtämiseksi tarvitaan.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34624]