Koulun ulkopuolinen sosiaalinen tuki ja 12–18-vuotiaan oppilaan opintomenestys

Abstract

Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millainen yhteys koulun ulkopuolisella sosiaalisella tuella on 12–18-vuotiaan oppilaan opintomenestykselle. Lisäksi tutkimus pyrkii tarkastelemaan erilaisia sosiaalisen tuen osa-alueita ja niiden vaikutuksia opintomenestykselle. Menetelmänä hyödynnetään osittaissystemaattista kirjallisuuskatsausta, jonka tavoitteena on luoda ilmiötä kuvaava yleiskatsaus. Opintomenestystä on usein käsitelty sosioekonomisten tekijöiden kontekstissa, mutta tukiorientoitunut näkökulma on saanut huomattavasti vähemmän huomiota.

Sosiaalinen tuki ja opintomenestys ovat moniulotteisia ja laajoja kokonaisuuksia, joiden täsmällinen ja yleispätevä määrittely on hankalaa. Tästä huolimatta niiden hahmottaminen on mahdollista, kun aikaisempi tutkimustieto saadaan keskustelemaan ja täydentämään toinen toistaan. Tutkielmassani sosiaalinen tuki on sosiaalista ja psykologista tukea, jota yksilö saa ympäristöltään. Sosiaalisen tuen osa-alueina hyödynnän emotionaalista, tiedollista ja välineellistä tukea. Vastaavasti opintomenestyksen käsite perustuu erilaisiin yhdistelmäindikaattoreihin, jotka sisältävät esimerkiksi arvosanoja, oppilaiden omia kokemuksia ja koetuloksia.

Tutkimukset ovat yllättävän yksimielisiä. Tutkimukset osoittavat, että koulun ulkopuolinen sosiaalinen tuki voi vaikuttaa merkittävästi 12–18-vuotiaiden oppilaiden opintomenestykseen. Tutkimustuloksissa korostui vahvistavuus, eli tehdyt tulkinnat saivat tukea muista vastaavaa ilmiötä tarkastelleista tutkimuksista. Tulosten valossa merkittävimmäksi sosiaalisen tuen osa-alueeksi nousi koulun ulkopuolinen emotionaalinen tuki, joka edesauttoi opintomenestystä ja oppilaan arvosanoja useassa eri tutkimuksessa.

Jotta koulun ulkopuolisen sosiaalisen tuen yhteydestä 12–18-vuotiaan oppilaan opintomenestykseen voitaisiin johtaa yleistettäviä johtopäätöksiä, niin aihe vaatii entistä enemmän tutkimusnäyttöä. Vastaavasti sosiaalisen tuen osa-alueissa voi esiintyä merkittäviä eroja, mikäli tuen tarjoaja onkin koulumaailman opettaja, eikä koulun ulkopuolinen toimija. Tästä huolimatta tutkielma tarjoaa teoreettista pohjaa koulun ulkopuolisen sosiaalisen tuen ja opintomenestyksen välisen yhteyden ymmärtämiseen. Lisäksi tutkielman tuloksia on mahdollista hyödyntää kasvatuspsykologian tutkimuskentällä tai näyttöön perustuvan päätöksenteon tukena.