Tekoäly alakoulussa : haasteet ja mahdollisuudet opetuksessa

Abstract

Tässä kandidaatin tutkielmassa tarkastelemme tekoälyä ja siihen liittyviä alakäsitteitä, sekä perehdymme tarkemmin tutkimuskysymyksiimme, joista toinen käsittelee tekoälyn opettamista suomalaisen alakoulun kontekstissa. Käymme läpi muuan muassa sitä, mitä ja millä tavalla tekoälyä olisi kaikkein hedelmällisintä opettaa. Tämän lisäksi käsittelemme myös toista tutkimuskysymystämme, joka liittyy erilaisiin haasteisiin, joita tekoälyn opettaminen tuo tullessaan. Olemme valinneet työmme aiheen, koska olemme olleet kiinnostaneita tekoälystä jo pidemmän aikaa, sekä siksi, että aiheemme on todella ajankohtainen.

Yhteiskuntamme muuttuessa tekoälystä on viime vuosien aikana tullut lähes kaikkia ihmisiä koskettava asia. Yhteiskunnan nopean digitalisoitumisen myötä monet asiat ja niiden hoitaminen ovat helpottuneet. Esimerkiksi opetuksen digitalisoituminen on tuonut helpotusta joihinkin opetusta koskeviin asioihin. Tilanne ei ole kuitenkaan yksijakoinen, vaan tämä muutos on tuonut myös ongelmia. Yksi ongelmista on digiloikka, joka johtuu nopeasti digitaalisesta kehityksestä. Ongelmaksi digiloikassa nousee ihmisten kyky ja valmiudet pysyä nopean kehityksen mukana. Tämä sama ongelma vaivaa myös opettajia.

Edellä mainittu ongelma on läsnä myös tässä työssä käsiteltävissä tutkimuskysymyksissämme. Suomen peruskoulun ollessa jo valmiiksi hidas liikkeinen muutosten edessä, liian nopea digiloikka on jättänyt opettajat reilusti jälkeensä digitaalisen osaamisen kanssa. Vaikka suomen peruskouluissa muutokset tapahtuvat hitaasti, on tekoäly noussut niin isoksi ja jokapäiväiseksi asiaksi, että sen opettamista on kaavailtu ja osittain jo aloitettu kouluissa. Monet tutkielmassamme käsiteltävät asiat tulevat selviämään vasta muutaman vuoden päästä, kun uusi opetussuunnitelma julkaistaan. Tämä tulee toivon mukaan antamaan opettajille selkeät raamit, miten ja mitä tekoälystä tulee opettaa.