Urheilijarahastot vai osakeyhtiön perustaminen urheilutuloja varten yksilöurheilijalla

Abstract

Tässä tutkielmassa tulen vertailemaan yksilöurheilijan varojen sijoittamista joko urheilijarahastoon tai urheilijan perustamaan omaan osakeyhtiöön. Haluan antaa urheilijalle realistisen kuvan siitä, mitä hänen tulisi huomioida punnitessaan näiden kahden vaihtoehdon välillä. Tutkielmaani voidaan käyttää myös perusteoksena urheilun sponsorointia harjoittavassa yrityksessä ymmärtämään näiden kahden vaihtoehdon eroavaisuudet sopimuksia tehdessä. Aihetta tarkastelen kuitenkin urheilijan näkökulmasta ja tutkimuskysymyksiin haen vastauksia pääosin vero-oikeudellisesta materiaalista.

Yksilöurheilijan tulon muodostus on muuttunut merkittävästi viime vuosina urheilun kaupallistumisen ja erilaisten urheilijan markkinointikanavien myötä. Nykyään nuori ja edelleen ilman suurempia urheilullisia tuloksia omaava yksilöurheilija voi tehdä taloudellisesti kannattavaa tulosta. Täten olisi merkittävää oivalluttaa nuoria urheilijoita pohtimaan jo uran varhaisessa vaiheessa, kuinka näitä mahdollisesti kertyviä rahavirtoja voi hallita. Lainsäädäntö mahdollistaa muun muassa urheilijalle joko valmennus- ja urheilijarahastojen käytön tai elinkeinotoiminnan harjoittamisen, tässä tutkielmassa osakeyhtiön perustamisen. Muitakin mahdollisuuksia urheilutulojen hallintaan on, mutta tässä tutkielmassa vertailen näitä kahta vaihtoehtoa.

Ammattiurheiluun sovelletaan yleisesti tuloverolakia. Poikkeuksen urheilijan verotukseen tekee se, että työura muihin ammatteihin nähden on huomattavasti lyhyempi, koska kyseessä on ihmisen fyysiseen suorituskykyyn perustuva työ. Nykyisin urheilu-urat kestävät hieman pidempään kuin aikaisemmin, mutta silti kesto on vain noin 10–15 vuotta. Tästä erityissyistä Suomeen on luotu valmennus- ja urheilijarahastointi mahdollisuus, mitkä lykkäävät verotusta tehokkaasti.

Tutkielmassani suljen pois joukkueurheilun, sekä yksilöurheilussa käytetyn talliurheilun, kuten pyöräilyn tai moottoriurheilun. Lisäksi rajaan pois harraste- ja elämäntapaurheilun. En myöskään käy läpi eläke- tai vakuutusmaksuja.

Vertailen yksilöurheilijan kannalta sitä, minkälaisiin asioihin hänen tulisi kiinnittää huomiota valitessaan yrittäjyyden ja urheilijarahaston käytön välillä. Mielestäni urheilijan tulisi realistisesti pohtia, millaista liiketoimintaa hän mahdollisesti suunnittelee, kuinka suuria tulovirtoja mahdollisesti voi syntyä, minkälaisia verotuksessa vähennettäviä kuluja voi syntyä, kuinka pitkä urheilu-ura mahdollisesti voisi olla ja millaista taloudellista riskiä urheilutoiminta sisältää.

Ymmärrän itse omakohtaisen urheilu-urani ajoilta, että nämä edellä mainitut asiat eivät pyöri nuoren urheilijan mielessä ja oman urheilu-uran pituuteen ei aina edes itse pysty vaikuttamaan, mutta tämän tutkielman tarkoitus on juuri herättää ajattelemaan, että urheilusta on tulossa ammatti ja on merkityksellistä antaa aikaa ajatukselle siitä, että urheilu-uran jälkeen olisi taloudellinen vapaus valita seuraava polku, jota lähteä kulkemaan.