Reunavaltiopolitiikka neljän suomalaisen pää-äänenkannattajasanomalehden uutisoinnissa 1921–1922

Abstract

Tässä tutkielmassa tutkin neljän suomalaisen pää-äänenkannattaja uutisointia reunavaltiopolitiikasta vuosin 1921 ja 1922 välillä. Reunavaltio politiikalla tarkoitetaan Suomen, Baltian maiden sekä Puolan ajamaa ulkopoliittista linjaa 1920-luvun alussa. Reunavaltiopolitiikan päämääränä oli yhteinen puolustusliitto, sekä muu maiden välejä lähentävä toiminta. Reunavaltiopolitiikka allekirjoitettiin Varsovan konferenssissa 1922, mutta kaatui lopulta saman vuoden kesällä. Syynä tähän oli Suomen eduskunnan reunavaltiosopimuksen ratifioimatta jättäminen. Tutkielmassa aineistona toimii neljän suomalaisen pää-äänenkannattajasanomalehden uutisointi. Mukana olevat sanomat lehdet ovat Helsingin Sanomat, Maakansa, Uusi Suomi ja Suomen Sosialidemokraatti. Aineisto on rajattu vuosien 1921–1922 välille, koska tuolloin keskustelu reunavaltiopolitiikasta oli kiivaimmillaan. Tutkimuksessa vertailen sanomalehtien uutisointia toisiinsa, sekä aikaisemmin reunavaltiopolitiikasta kirjoitettuun tutkimukseen.

Uutisoinnissa sanolehdet pyrkivät ohjaamaan reunavaltiopolitiikasta käytävää keskustelua haluamaansa, puolueen linjan mukaiseen suuntaan. Hallituksen puolueita edustaneet Helsingin Sanomat ja Maakansa pyrkivät argumentoimaan reunavaltiosopimuksen puolesta. Oppositiopuolueiden pää-äänenkannattajat Uusi Suomi ja Suomen Sosialidemokraatti taas pyrkivät uutisoinnillaan haastamaan ja kyseenalaistamaan reunavaltiopolitiikkaa. Alussa Uusi Suomi tuki uutisoinnissaan reunavaltiopolitiikkaa, mutta heidän kantansa kääntyi jo hyvin pian Varsovan konferenssin jälkeen.

Sanomalehtien uutisoinnissa oli selviä erilaisuuksia painotuksissa. Hallituspuolueiden sanomalehdet pyrkivät uutisoimaan reunavaltiopolitiikasta kertoen sen etenemisestä, sekä samalla ne pyrkivät selittämään vasemmalta ja oikealta tulevaa kritiikkiä parhaansa mukaan. Suomen Sosialidemokraatti pyrki omassa uutisoinnissaan tuomaan erityisesti Neuvosto-Venäjän mielipiteitä esille. Sanomalehti myös vastusti reunavaltiopolitiikkaa yhdenmukaisesti läpi tutkielmassa käsitellyn ajanjakson. Uusi Suomi sen sijaan erottui painotuksillaan ja nostoillaan Saksaan liittyen. Suomen oikeistolle Saksan mielipide Suomesta ja suomalaisten harjoittamasta ulkopolitiikasta oli erityisen tärkeää, mikä näkyi jatkuvana uutisointina siitä, miten reunavaltiopolitiikka mahdollisesti vaikuttaisi Suomen ja Saksan kahdenkeskisiin valtiosuhteisiin.

Uutisista saa tapahtumien kulusta reaaliaikaisen kuvauksen siihen tilanteeseen, miten reunavaltiopolitiikka näyttäytyi suomalaisille sanomalehtien lukijoille. Sanomalehtien esittämät kuvaukset tapahtumista ovat kuitenkin puoluesidonnaisten sanomalehtien esittämiä, eli täysin realistista kuvausta ne eivät. Niiden avulla tutkimusta reunavaltiopolitiikasta voidaan kuitenkin laajentaa, ja esimerkiksi tutkia sitä, miten puolueet pyrkivät omalla uutisoinnillaan vaikuttamaan Suomen sisäpoliittiseen tilanteeseen ja omiin asemiinsa sen sisällä. Sanomalehdistä saatua tietoa yhdistelemällä aiheesta aikaisemmin tutkittuun tietoon, saadaan myös reunavaltiopolitiikasta ja erityisesti siihen vaikuttaneesta sisäpoliittisesta pelistä uutta tietoa.