Kohti kestävämpää tekstiilialaa : tekstiilien erilliskeräys ja poistotekstiilien uudelleenkäytön tehostaminen
Manninen, Riia (2024-05-17)
Manninen, Riia
R. Manninen
17.05.2024
© 2024 Riia Manninen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202405173634
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202405173634
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena on tehdä katsaus poistotekstiileistä jätehuoltojärjestelmän tasolla sekä tarkastella Suomen nykyistä poistotekstiilien keräysverkostoa. Työ toteutetaan kirjallisuusselvityksenä. Työssä selvitetään EU:n tekstiilistrategian tavoitteita sekä sitä, kuinka EU:n ja Suomen lainsäädäntö vaikuttavat tekstiilien keräykseen, kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön. Työssä tarkastellaan myös Suomen poistotekstiilien keräys- ja käsittelyverkostoa sekä tekstiilialan tulevaisuuden näkymiä.
EU:n tekstiilistrategian tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä huomioida kiertotalouden periaatteet tekstiilien koko arvoketjussa ja varmistaa, että EU:n markkinoille tulevat tekstiilit ovat kestäviä, kierrätettäviä ja valmistettu kierrätetyistä kuiduista. EU:n jätepuitedirektiivi luo pohjan jätehuollolle ja Suomen jätelainsäädäntö perustuu siihen. Jätehierarkia, tekstiilien erilliskeräysvelvoite ja tuleva tekstiilien tuottajavastuu ovat merkittävimpiä tekstiilien keräykseen, kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön vaikuttavia lainsäädännön keinoja. Tuottajavastuu luo kuitenkin epävarmuutta Suomen nykyisen keräys- ja kierrätysverkoston kehittämiseen. Poistotekstiilien ja uudelleenkäytettävien tekstiilien keräyspisteitä sijaitsee ympäri Suomea. Keräyksen jälkeen tekstiilit lajitellaan ja ohjataan niiden laadun ja kunnon mukaan hyödynnettäväksi eteenpäin.
Tekstiilien uudelleenkäytön ympäristöhyödyt voidaan saavuttaa vain korvaamalla uusia tekstiilituotteita uudelleenkäytetyillä. Kohti kestävämpää tekstiilialaa voidaan siirtyä kiertotalouden avulla, mutta se vaatii toimintatapojen sekä asenteiden muutosta koko tekstiilien arvoketjussa.
EU:n tekstiilistrategian tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä huomioida kiertotalouden periaatteet tekstiilien koko arvoketjussa ja varmistaa, että EU:n markkinoille tulevat tekstiilit ovat kestäviä, kierrätettäviä ja valmistettu kierrätetyistä kuiduista. EU:n jätepuitedirektiivi luo pohjan jätehuollolle ja Suomen jätelainsäädäntö perustuu siihen. Jätehierarkia, tekstiilien erilliskeräysvelvoite ja tuleva tekstiilien tuottajavastuu ovat merkittävimpiä tekstiilien keräykseen, kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön vaikuttavia lainsäädännön keinoja. Tuottajavastuu luo kuitenkin epävarmuutta Suomen nykyisen keräys- ja kierrätysverkoston kehittämiseen. Poistotekstiilien ja uudelleenkäytettävien tekstiilien keräyspisteitä sijaitsee ympäri Suomea. Keräyksen jälkeen tekstiilit lajitellaan ja ohjataan niiden laadun ja kunnon mukaan hyödynnettäväksi eteenpäin.
Tekstiilien uudelleenkäytön ympäristöhyödyt voidaan saavuttaa vain korvaamalla uusia tekstiilituotteita uudelleenkäytetyillä. Kohti kestävämpää tekstiilialaa voidaan siirtyä kiertotalouden avulla, mutta se vaatii toimintatapojen sekä asenteiden muutosta koko tekstiilien arvoketjussa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [43408]

