Pediatrinen dysfagia muutoin terveillä 0–6-vuotiailla ja varhaiseen tunnistamiseen käytettävät seulontamenetelmät

Abstract

Pediatrinen dysfagia käsittää lapsuudessa ilmenevän nielemisen vaikeuden. Vähäisestä tutkimuksesta huolimatta on selvää, että pediatrista dysfagiaa esiintyy myös lapsilla, joilla ei ole riskitekijöitä dysfagian esiintymiselle. Pediatrinen dysfagia vaikuttaa negatiivisesti koko perheen hyvinvointiin sekä elämän laatuun. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli tuoda esille, miten pediatrinen dysfagia ilmenee muutoin terveillä 0–6- vuotiailla ja minkälaisia seulontamenetelmiä on käytettävissä myös näiden lasten dysfagian varhaiseen tunnistamiseen.

Tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, joka perustuu kahdeksaan tieteelliseen tutkimusartikkeliin. Artikkelit ovat julkaistu tieteellisissä aikakausilehdissä vuosina 2017–2023. Viidessä tutkimusartikkelissa käsiteltiin dysfagian ilmenemistä muutoin terveillä 0–6-vuotiailla lapsilla. Dysfagian ilmenemistä tarkasteltiin näissä kaikissa tutkimuksissa kliinisen tutkimuksen avulla. Kyseisistä tutkimuksista kolmessa tarkasteltiin dysfagian ilmenemistä myös instrumentaalista arviointia käyttäen. Lisäksi kolmessa tutkimuksessa käsiteltiin seulontamenetelmiä dysfagian varhaiseen tunnistamiseen, riippumatta siitä mille häiriöryhmälle seulontamenetelmä oli alun perin tarkoitettu.

Tulokset osoittavat, että dysfagian piirteet ilmenevät muutoin terveillä lapsilla sekä laaja- alaisina että vaihtelevina piirteistöinä. Dysfagia voi näyttäytyä erilaisena lapsen yksilöllisistä piirteistä, kuten iästä ja kehitystasosta, riippuen. Kliinisessä tutkimuksessa havaittuja dysfagian piirteitä voidaan karkeasti jakaa kolmeen luokkaan: hengityksen muutokset ruokinnan aikana, ruokinnan vaikeudet ja lapsen aiempi sairastelu. Instrumentaalisessa arvioinnissa havaittuja piirteitä jaettiin osittain nielemisen vaiheiden mukaan tai niihin havaintoihin, joissa nieleminen oli tyypillistä jossakin nielemisen vaiheessa. Seulontamenetelmiä, jotka olivat soveltuvia myös muutoin terveille lapsille, löytyi kolme.

Tulokset olivat pääosin yhteneviä aiemman tutkimuksen kanssa. Poikkeavia havaintoja kuitenkin havaittiin dysfagian piirteiden laaja-alaisuudessa. Seulontamenetelmistä yksi menetelmä, Parent-Reported Outcome Questionnaire (PRO), nousi edukseen. Aihe vaatii kokonaisuudessaan lisää tutkimusta sekä yleisiä hoitokäytänteitä ja suosituksia. Seulontamenetelmien avulla pystyttäisiin yhtenäistämään hoitokäytänteitä sekä varhain ohjaamaan näitä perheitä avun piiriin.