Pragmaattinen ymmärtäminen ja keskustelutaidot kehityksellisessä kielihäiriössä
Saarilampi, Elina (2024-05-16)
Saarilampi, Elina
E. Saarilampi
16.05.2024
© 2024, Elina Saarilampi. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202405163626
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202405163626
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaisia pragmaattisen ymmärtämisen ja keskustelun taitoja kehitykselliseen kielihäiriöön liittyy. Kehityksellinen kielihäiriö näyttäytyy tyypillisimmin kieliopillisten rakenteiden ja sanaston hallinnan vaikeuksina. Vaikeudet voivat liittyä myös pragmatiikkaan eli taitoon käyttää kieltä tilanteeseen sopivalla tavalla.
Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Aineistona käytettiin kahdeksaa vuosina 2000–2018 julkaistua tieteellistä artikkelia. Neljässä tutkimusartikkelissa käsiteltiin kehitykselliseen kielihäiriöön liittyviä pragmaattisen ymmärtämisen taitoja ja neljässä artikkelissa kehitykselliseen kielihäiriöön liittyviä keskustelutaitoja. Kaikissa tutkimuksissa kielihäiriöisten lasten taitoja verrattiin tyypillisesti kehittyneisiin verrokkeihin. Kolmessa tutkimuksessa mukana oli yksi verrokkiryhmä, joka koostui kielihäiriöisten lasten kanssa samanikäisistä tutkittavista. Viidessä tutkimuksessa mukana oli ikäverrokkien lisäksi verrokkiryhmä, johon valikoitui kielellisiltä taidoiltaan kielihäiriöisiä tutkittavia vastaavia lapsia.
Tulokset osoittivat, että kehitykselliseen kielihäiriöön liittyy haasteita pragmaattisessa ymmärtämisessä ja keskustelutaidoissa. Kielihäiriöisille tutkittaville oli haastavaa hyödyntää kontekstia tulkinnoissaan sekä tulkita kielellisen ja ei-kielellisen ilmaisun ristiriitaa. Tutkittavat myös ymmärsivät kielikuvia ikäverrokkeja heikommin ja tulkitsivat monitulkintaisia ilmaisuja kirjaimellisesti. Lisäksi kielihäiriöisillä tutkittavilla esiintyi haasteita päästä mukaan kielelliseen vuorovaikutukseen. He osallistuivat keskusteluun verrokkeja vähemmän ja käyttivät tilanteeseen sopimattomia kielellisiä ilmaisuja. Tutkittavat myös valitsivat ei-kielellisiä ratkaisukeinoja ristiriitatilanteisiin kielellisten keinojen sijaan.
Tutkielman tulokset ovat yhteneviä aiemman tutkimustiedon kanssa. Kehityksellinen kielihäiriö on ilmiasultaan vaihteleva ja yksilöllinen. Mahdollisten pragmaattisten haasteiden olemassaolo on tärkeää tiedostaa kuntoutusta suunniteltaessa ja toteutettaessa. Vaikeus käyttää kieltä tilanteeseen sopivalla tavalla voi aiheuttaa ongelmia vertaissuhteissa. Jatkossa olisi hyvä tutkia, ovatko pragmaattiset vaikeudet seurausta kehitykselliseen kielihäiriöön liittyvistä vaikeuksista sanaston ja kieliopin hallinnassa, vai esiintyvätkö pragmaattiset vaikeudet rinnakkain muiden haasteiden kanssa.
Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Aineistona käytettiin kahdeksaa vuosina 2000–2018 julkaistua tieteellistä artikkelia. Neljässä tutkimusartikkelissa käsiteltiin kehitykselliseen kielihäiriöön liittyviä pragmaattisen ymmärtämisen taitoja ja neljässä artikkelissa kehitykselliseen kielihäiriöön liittyviä keskustelutaitoja. Kaikissa tutkimuksissa kielihäiriöisten lasten taitoja verrattiin tyypillisesti kehittyneisiin verrokkeihin. Kolmessa tutkimuksessa mukana oli yksi verrokkiryhmä, joka koostui kielihäiriöisten lasten kanssa samanikäisistä tutkittavista. Viidessä tutkimuksessa mukana oli ikäverrokkien lisäksi verrokkiryhmä, johon valikoitui kielellisiltä taidoiltaan kielihäiriöisiä tutkittavia vastaavia lapsia.
Tulokset osoittivat, että kehitykselliseen kielihäiriöön liittyy haasteita pragmaattisessa ymmärtämisessä ja keskustelutaidoissa. Kielihäiriöisille tutkittaville oli haastavaa hyödyntää kontekstia tulkinnoissaan sekä tulkita kielellisen ja ei-kielellisen ilmaisun ristiriitaa. Tutkittavat myös ymmärsivät kielikuvia ikäverrokkeja heikommin ja tulkitsivat monitulkintaisia ilmaisuja kirjaimellisesti. Lisäksi kielihäiriöisillä tutkittavilla esiintyi haasteita päästä mukaan kielelliseen vuorovaikutukseen. He osallistuivat keskusteluun verrokkeja vähemmän ja käyttivät tilanteeseen sopimattomia kielellisiä ilmaisuja. Tutkittavat myös valitsivat ei-kielellisiä ratkaisukeinoja ristiriitatilanteisiin kielellisten keinojen sijaan.
Tutkielman tulokset ovat yhteneviä aiemman tutkimustiedon kanssa. Kehityksellinen kielihäiriö on ilmiasultaan vaihteleva ja yksilöllinen. Mahdollisten pragmaattisten haasteiden olemassaolo on tärkeää tiedostaa kuntoutusta suunniteltaessa ja toteutettaessa. Vaikeus käyttää kieltä tilanteeseen sopivalla tavalla voi aiheuttaa ongelmia vertaissuhteissa. Jatkossa olisi hyvä tutkia, ovatko pragmaattiset vaikeudet seurausta kehitykselliseen kielihäiriöön liittyvistä vaikeuksista sanaston ja kieliopin hallinnassa, vai esiintyvätkö pragmaattiset vaikeudet rinnakkain muiden haasteiden kanssa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34343]