Katsaus fyysisesti aktiivista oppimista käsitteleviin tutkimuksiin Suomessa ja Norjassa

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tutkimme fyysisesti aktiivista oppimista ja siihen vaikuttavia teki-jöitä Suomessa ja Norjassa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitkä asiat vaikuttavat fyysisesti aktiivisen oppimisen hyödyntämiseen Suomessa ja Norjassa. Toteutamme tutkimuksen syste-maattisena kirjallisuuskatsauksena ja aineistoksi olemme valinneet kahdeksan aihetta käsittelevää tutkimusta. Valitsimme aiheen sen ajankohtaisuuden vuoksi. Lasten ja nuorten liikkumattomuus on huolestuttava ilmiö ja koemme, että muuttuvassa kouluympäristössä fyysisesti aktiivinen oppiminen voisi olla keino sen ehkäisemiseksi.

Tulemme avaamaan toiminnallisen oppimisen käsitettä, josta perehdymme tarkemmin fyysisesti aktiiviseen oppimiseen. Avaamme lyhyesti toiminnallisen oppimisen eri muotoja sekä pereh-dymme koulun toimintaympäristöön. Tutkimme fyysisesti aktiivista oppimista Suomessa ja Norjassa kahdeksan tutkimuksen avulla. Tutkimukset olemme jäsentäneet kolmeen ryhmään niiden sisällön perusteella. Avaamme kirjallisuuskatsauksessamme kaikki aineistoksi valikoidut tutkimukset pääpiirteittäin ja esitämme näistä johtopäätöksiä.

Fyysisesti aktiivinen oppiminen voidaan nähdä oppitunteja tauottavana toimintana, minkä tarkoi-tuksena on aktivoida oppilaita ja näin välillisesti vaikuttaa oppilaiden motivaatioon, tehtävään kiinnittäytymiseen ja oppimiseen. Fyysisesti aktiivinen oppiminen voi olla myös oppitunnin tavoitteisiin sidottua. Fyysinen aktiivisuus implementoidaan esimerkiksi matematiikan tunnille siten, että oppilaat tekevät suunniteltuja tehtäviä aktiivisesti luokassa liikkuen. Fyysisesti aktiivi-sen opetuksen toteutuminen nähdään vahvasti olevan opettajan vastuulla, mutta opettajien koke-muksia tutkiessa opetusta ohjaavien asiakirjojen, organisaation tuki ja koettu pätevyys fyysisesti aktiivisen oppimisen hyödyntämisestä korostuu.