Early risk factors for ADHD : a Northern Finland Birth Cohort 1986 study

Abstract

Abstract

The aim of this thesis was to explore early risk factors for ADHD within the Northern Finland Birth Cohort 1986 (NFBC1986), and more specifically, to determine whether prenatal maternal inflammation and stress, the duration of breastfeeding, child’s own personality and comorbid psychopathology may be associated with an increased risk of ADHD in the offspring.

The NFBC1986 is a population-based birth cohort consisting of 9,479 pregnant women and their 9,432 live-born children, with regard to whom this dissertation utilizes data collected from national registers, clinical examinations, the Borealis Biobank, child health clinics and questionnaires administered at several time points up to 18 years. To study ADHD symptoms, the Rutter Children’s Behaviour Questionnaire was used at the age of 8 (n=8,721) and the Strengths and Weaknesses of ADHD symptoms and Normal Behaviours questionnaire at the age of 16 (n=6,622). ADHD was diagnosed by means of a clinical assessment performed at the age of 16 to 18 years (n=457).

Several early life factors were associated with an increased risk of ADHD in the offspring. Unwanted pregnancy and under 3 months of exclusive breastfeeding were associated with hyperactive symptoms at the age of 8 and prenatal maternal fatigue and under 6 months of non-exclusive breastfeeding were markers of an increased risk of ADHD symptoms at the age of 16. Furthermore, the results show that a distinct personality profile was associated with an ADHD diagnosis in adolescence. Adolescents with ADHD were more often novelty seeking and less self-directed, cooperative and persistent than individuals without ADHD.

This is one of the few studies to date that has investigated early life factors in relation to ADHD symptoms in childhood and adolescence, and its most important implications are primarily preventative. The identifying of risk factors for ADHD can enable earlier detection of individuals with ADHD later, which may allow more targeted and timely interventions to prevent the possible impairing outcomes of ADHD. In addition, there are diagnostic challenges regarding ADHD, and it may be over-, under- or misdiagnosed. Identifying the risk factors for ADHD may potentially give rise to new tools for the more accurate diagnosis of ADHD in the future.

Tiivistelmä

Tämän väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli tutkia ADHD:n varhaisia riskitekijöitä vuoden 1986 Pohjois-Suomen syntymäkohortissa (NFBC1986). Tarkemmin eriteltynä tutkin, liittyykö äidin raskauden aikainen tulehdus ja stressi, imetyksen kesto sekä lapsen oma persoonallisuus ja psykiatriset oheissairaudet lisääntyneeseen ADHD-riskiin lapsuus- ja nuoruusiässä.

NFBC1986 on valikoitumaton, yleisväestöpohjainen kohortti, joka koostuu 9 479 raskaana olevasta naisesta ja heidän 9 432 elävänä syntyneestä lapsestaan. Tässä väitöskirjatutkimuksessa hyödynnettiin tietoja kansallisista rekistereistä, kliinisistä tutkimuksista, Borealis-biopankista, lasten neuvolakorteista ja kyselylomakkeista 18 vuoden seuranta-aikana. ADHD-oireiden tutkimiseksi käytettiin käyttäytymistä kartoittavaa kyselyä (the Rutter Children´s Behaviour Questionnaire) lasten ollessa kahdeksanvuotiaita (n=8 721) ja ADHD-oirekyselyä (the Strengths and Weaknesses of ADHD symptoms and Normal Behaviours) 16-vuotiaina (n=6 622). ADHD diagnosoitiin kliinisillä tutkimuksilla nuorten ollessa 16–18-vuotiaita (n=457).

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että useilla varhaiskehityksellisillä tekijöillä on yhteyttä lisääntyneeseen ADHD-riskiin lapsuus- ja nuoruusaikana. Tutkimuksessa osoitimme ei-toivotun raskauden ja alle kolme kuukautta kestäneen täysimetyksen yhteyden yliaktiivisiin oireisiin 8-vuotiaana. Äidin raskauden aikainen stressi ja alle 6 kuukautta kestänyt osittainen imetys olivat merkkejä lisääntyneestä riskistä ADHD-oireisiin 16-vuotiaana. Myös lapsen oma persoonallisuusprofiili liittyi ADHD-diagnoosiin nuoruusiässä. Nuoret, joilla todettiin ADHD, olivat useammin elämyshakuisia sekä vähemmän itseohjautuvia, yhteistyöhaluisia ja sinnikkäitä kuin he, joilla ei diagnosoitu ADHD:ta.

Tämä väitöskirjatutkimus on yksi harvoista, joissa tutkitaan varhaiskehityksen yhteyttä lapsuus- ja nuoruusiän ADHD:seen. Tutkimuksen tärkeimmät vaikutukset ovat ensisijaisesti ennaltaehkäiseviä. ADHD:n riskitekijöiden tunnistaminen voi mahdollistaa ADHD-potilaiden varhaisemman havaitsemisen, joka voi auttaa soveltamaan kohdennettuja ja oikea-aikaisia toimia ADHD:n haittojen ehkäisemiseksi. Lisäksi ADHD:n suhteen on diagnostisia haasteita, se saattaa olla joko ylidiagnosoitu, väärin diagnosoitu tai alidiagnosoitu. Riskitekijöiden tunnistaminen voi tulevaisuudessa tuoda uusia työkaluja ADHD:n tarkempaa diagnostiikkaa varten.

<div lang="en" class="abs"> <p class="abs_header">Original papers</p> <ol type="I"> <li> <p>Jallow, J., Halt, A.-H., &Ouml;hman, H., &amp; Hurtig, T. (2021). Prenatal inflammation does not increase the risk for symptoms of attention deficit hyperactivity disorder (ADHD) in offspring. European Child &amp; Adolescent Psychiatry, 30(11), 1825&ndash;1828. https://doi.org/10.1007/s00787-020-01580-x <a href="https://doi.org/10.1007/s00787-020-01580-x">https://doi.org/10.1007/s00787-020-01580-x</a></p> </li> <li> <p>Jallow, J., Hurtig, T., Kerkel&auml;, M., Miettunen, J., &amp; Halt, A.-H. (2024). Prenatal maternal stress, breastfeeding and offspring ADHD symptoms. European Child &amp; Adolescent Psychiatry. Advance online publication. https://doi.org/10.1007/s00787-024-02451-5 <a href="https://doi.org/10.1007/s00787-024-02451-5">https://doi.org/10.1007/s00787-024-02451-5</a></p> </li> <li> <p>Jallow, J., Halt, A.-H., Kerkel&auml;, M., Hurtig, T., &amp; Miettunen, J. (2024). Association of temperament and character traits with ADHD and its comorbidities. Nordic Journal of Psychiatry, 78(1), 64&ndash;70. https://doi.org/10.1080/08039488.2023.2262994 <a href="https://doi.org/10.1080/08039488.2023.2262994">https://doi.org/10.1080/08039488.2023.2262994</a></p> </li> </ol> </div>

<div lang="fi" class="abs"> <p class="abs_header">Osajulkaisut</p> <ol type="I"> <li> <p>Jallow, J., Halt, A.-H., &Ouml;hman, H., &amp; Hurtig, T. (2021). Prenatal inflammation does not increase the risk for symptoms of attention deficit hyperactivity disorder (ADHD) in offspring. European Child &amp; Adolescent Psychiatry, 30(11), 1825&ndash;1828. https://doi.org/10.1007/s00787-020-01580-x <a href="https://doi.org/10.1007/s00787-020-01580-x">https://doi.org/10.1007/s00787-020-01580-x</a></p> </li> <li> <p>Jallow, J., Hurtig, T., Kerkel&auml;, M., Miettunen, J., &amp; Halt, A.-H. (2024). Prenatal maternal stress, breastfeeding and offspring ADHD symptoms. European Child &amp; Adolescent Psychiatry. Advance online publication. https://doi.org/10.1007/s00787-024-02451-5 <a href="https://doi.org/10.1007/s00787-024-02451-5">https://doi.org/10.1007/s00787-024-02451-5</a></p> </li> <li> <p>Jallow, J., Halt, A.-H., Kerkel&auml;, M., Hurtig, T., &amp; Miettunen, J. (2024). Association of temperament and character traits with ADHD and its comorbidities. Nordic Journal of Psychiatry, 78(1), 64&ndash;70. https://doi.org/10.1080/08039488.2023.2262994 <a href="https://doi.org/10.1080/08039488.2023.2262994">https://doi.org/10.1080/08039488.2023.2262994</a></p> </li> </ol> </div>