Paikkatietomenetelmien mahdollisuuksia metsien ennallistamisessa

Abstract

Metsä on merkittävä elinympäristö, jonka menettäminen aiheuttaa luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä. Metsien häviämisen lisäksi metsien pirstoutuminen on yksi suurimmista uhkista biodiversiteetin säilyttämiselle. Metsien ennallistamisella pyritään palauttamaan luonnollinen ekosysteemin koostumus, rakenne ja dynamiikka. Tässä kandidaatintutkielmassa perehdyn paikkatietoaineistojen käyttöön metsien ennallistamisessa. Tutkimuskysymykset ovat, miten paikkatietomenetelmiä voidaan hyödyntää metsien ennallistamisessa sekä millä menetelmillä on saatu parhaita tuloksia aiemmissa tutkimuksissa.

Tutkielmassa perehdyin metsien pirstoutumisen aiheuttamiin ongelmiin sekä siihen, miten metsiä tulisi ennallistaa, jotta siitä olisi merkittävästi hyötyä ekosysteemeille. Lisäksi tarkastelin kolmea metsien ennallistamisessa käytettyä paikkatietomenetelmää: morfologinen spatiaalinen kuvioanalyysi, monikriteerianalyysi sekä yleinen maaperän menetyksen kaava. Vertailin eri paikkatietomenetelmien toimivuutta metsien ennallistamisessa käyttäen apuna esimerkkitutkimuksia.

Morfologista spatiaalista kuvioanalyysia oli käytetty metsien ennallistamisen vaikuttavuuden arvioinnissa, kun taas monikriteerianalyysia ja yleistä maaperän menetyksen kaavaa oli käytetty metsien ennallistamisen suunnittelussa. Esimerkkitutkimusten perusteella kaikki paikkatietomenetelmät olivat olleet toimivia. Tutkimukset oli tehty maantieteellisesti toisistaan eroavilla alueilla, sekä erilaisista lähtökohdista, ja siksi menetelmien paremmuutta suhteessa toisiinsa oli vaikea arvioida. Näitä kolmea tutkimusaluetta yhdisti luonnonmaantieteellinen monipuolisuus ja taloudellinen merkittävyys. Tutkielmaa tehdessä korostui, että paikkatietomenetelmän valintaa tärkeämpää on huomioida monipuolisesti tutkittavan alueen ominaispiirteet kriteereiden valinnassa. Lisäksi painotuksia tulee käyttää harkiten, ja erilaisten ennallistamisskenaarioiden luomisesta voi olla hyötyä. Valitut esimerkkitutkimukset ja niissä käytetyt paikkatietomenetelmät olivat pääosin linjassa vaikuttavan metsien ennallistamisen kriteereiden kanssa, mutta sosioekonomisia kriteerejä oli huomioitu vähän, tai ei lainkaan.