Pragmaattiset ja sosiaalisen kognition taidot lapsilla, joilla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö
Roinesalo, Piia (2024-05-16)
P. Roinesalo
16.05.2024
© 2024 Piia Roinesalo. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202405163566
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202405163566
Tiivistelmä
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö eli ADHD on kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö, jonka ydinoireita ovat tarkkaamattomuus, impulsiivisuus ja hyperaktiivisuus. ADHD on tutkimusten mukaan yhteydessä kielellisiin vaikeuksiin ja erityisesti kielenkäyttötaidoissa esiintyy puutteita. Pragmatiikalla tarkoitetaan kykyä ymmärtää ja käyttää kieltä kommunikointitilanteen vaatimalla tavalla. Sosiaalinen kognitio koostuu erilaisista kognitiivista prosesseista, joiden avulla yksilö pyrkii ymmärtämään ympäristöään ja muiden ihmisten käyttäytymistä.
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkasteltiin ADHD-lasten pragmaattisia ja sosiaalisen kognition taitoja. Lisäksi tutkielman tarkoituksena oli tarkastella pragmaattisten ja sosiaalisen kognition taitojen taustalla olevia tekijöitä ADHD-lapsilla. Kandidaatintutkielmaan valittiin kahdeksan tutkimusartikkelia vuosien 2011–2023 väliltä. Artikkeleista seitsemän tarkasteli ADHD-lasten pragmaattisia ja sosiaalisen kognition taitoja. Näistä seitsemästä tutkimuksesta kaksi tutkimusta keskittyi tarkastelemaan erityisesti ADHD-lasten ironiaan liittyviä taitoja. Lisäksi viisi tutkimuksista keskittyi tarkastelemaan pragmaattisiin ja sosiaalisen kognition taitoihin yhteydessä olevia tekijöitä. Seitsemässä tutkimuksessa oli verrokkiryhmä. Yhdessä tutkimuksessa ADHD-lasten taitoja verrattiin lisäksi autismikirjon lasten taitoihin ja toisessa tutkimuksessa lasten, joilla oli kehityksellinen kielihäiriö, taitoihin.
Tulosten mukaan ADHD-lapsilla esiintyy enemmän vaikeuksia pragmaattisissa ja sosiaalisen kognition taidoissa kuin tyypillisesti kehittyneillä lapsilla. Tulokset olivat kuitenkin vielä heikompia lapsilla, joilla oli autismikirjon häiriö tai kehityksellinen kielihäiriö. Sosiaalisen kognition taidoista erityisesti mielen teoriaan liittyvissä tehtävissä havaittiin vaikeuksia. ADHD-lasten pragmaattisten ja sosiaalisen kognition taitojen taustalla havaittiin yhteyksiä tarkkaavaisuuteen, hyperaktiivisuuteen ja impulsiivisuuteen. Heikot pragmaattiset ja sosiaalisen kognition taidot olivat yhteydessä myös kerrontataitoihin ja ongelmalliseen käytökseen. Tulosten perusteella mielen teoria on yhteydessä moniin pragmaattisiin ja sosiaalisen kognition taitoihin.
Tutkimusartikkeleista saadut tulokset olivat linjassa aiemman tutkimuskirjallisuuden kanssa. Aihetta on kuitenkin tutkittu suhteellisen vähän, joten uutta tutkimustietoa tarvitaan. Pragmaattisten ja sosiaalisen kognition taitojen tarkasteleminen on tärkeää, sillä ne vaikuttavat lapsen jokapäiväiseen kommunikointiin. Vaikka erilaisia pragmaattisia ja sosiaalisen kognition taitoja on havaittu useissa tutkimuksissa, vain harva ADHD-lapsi saa puheterapeuttista kuntoutusta. Psykoedukaatio on tärkeä osa ADHD:n kuntoutusta ja puheterapeuttien on hyvä olla tietoisia ADHD:n aiheuttamista vaikeuksista.
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkasteltiin ADHD-lasten pragmaattisia ja sosiaalisen kognition taitoja. Lisäksi tutkielman tarkoituksena oli tarkastella pragmaattisten ja sosiaalisen kognition taitojen taustalla olevia tekijöitä ADHD-lapsilla. Kandidaatintutkielmaan valittiin kahdeksan tutkimusartikkelia vuosien 2011–2023 väliltä. Artikkeleista seitsemän tarkasteli ADHD-lasten pragmaattisia ja sosiaalisen kognition taitoja. Näistä seitsemästä tutkimuksesta kaksi tutkimusta keskittyi tarkastelemaan erityisesti ADHD-lasten ironiaan liittyviä taitoja. Lisäksi viisi tutkimuksista keskittyi tarkastelemaan pragmaattisiin ja sosiaalisen kognition taitoihin yhteydessä olevia tekijöitä. Seitsemässä tutkimuksessa oli verrokkiryhmä. Yhdessä tutkimuksessa ADHD-lasten taitoja verrattiin lisäksi autismikirjon lasten taitoihin ja toisessa tutkimuksessa lasten, joilla oli kehityksellinen kielihäiriö, taitoihin.
Tulosten mukaan ADHD-lapsilla esiintyy enemmän vaikeuksia pragmaattisissa ja sosiaalisen kognition taidoissa kuin tyypillisesti kehittyneillä lapsilla. Tulokset olivat kuitenkin vielä heikompia lapsilla, joilla oli autismikirjon häiriö tai kehityksellinen kielihäiriö. Sosiaalisen kognition taidoista erityisesti mielen teoriaan liittyvissä tehtävissä havaittiin vaikeuksia. ADHD-lasten pragmaattisten ja sosiaalisen kognition taitojen taustalla havaittiin yhteyksiä tarkkaavaisuuteen, hyperaktiivisuuteen ja impulsiivisuuteen. Heikot pragmaattiset ja sosiaalisen kognition taidot olivat yhteydessä myös kerrontataitoihin ja ongelmalliseen käytökseen. Tulosten perusteella mielen teoria on yhteydessä moniin pragmaattisiin ja sosiaalisen kognition taitoihin.
Tutkimusartikkeleista saadut tulokset olivat linjassa aiemman tutkimuskirjallisuuden kanssa. Aihetta on kuitenkin tutkittu suhteellisen vähän, joten uutta tutkimustietoa tarvitaan. Pragmaattisten ja sosiaalisen kognition taitojen tarkasteleminen on tärkeää, sillä ne vaikuttavat lapsen jokapäiväiseen kommunikointiin. Vaikka erilaisia pragmaattisia ja sosiaalisen kognition taitoja on havaittu useissa tutkimuksissa, vain harva ADHD-lapsi saa puheterapeuttista kuntoutusta. Psykoedukaatio on tärkeä osa ADHD:n kuntoutusta ja puheterapeuttien on hyvä olla tietoisia ADHD:n aiheuttamista vaikeuksista.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34329]
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/