Valuma-alue- ja uomakunnostusten vaikutukset virtavesien sammalyhteisöjen monimuotoisuuteen ja lajistorakenteeseen

Abstract

Maankäytön vaikutuksesta vesiekosysteemien monimuotoisuus vähenee maailmanlaajuisesti. Vaikka maankäytön vaikutukset ovat tunnettuja, virtavesiekosysteemien pitkän aikavälin muutoksia ja kunnostustoimenpiteiden vaikutuksia on dokumentoitu vähän. Virtavesien kunnostusprojekteja tuetaan julkisella rahoituksella, mutta tutkimusten mukaan pelkät puroissa tehdyt uomakunnostukset eivät riitä lisäämään virtavesien monimuotoisuutta merkittävästi. Soiden ojitus ja kuivatus vähentävät sammalten lajirikkautta, ja niiden ennallistaminen on tarpeen ympäristöongelmien lieventämiseksi. Virtavesien tilan seuranta ja tutkimus ovat keskiössä, jotta voidaan ymmärtää, mitkä tekijät vaikuttavat puroluonnon tilaan ja miten uhanalaisia pienvesiä voidaan tehokkaasti kunnostaa.

Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena oli selvittää, mitkä ovat turvemaavaltaisten valuma-alueiden ennallistamisten ja toisaalta puroelinympäristön kunnostusten välittömät erillisvaikutukset metsäpurojen vesisammalten runsauteen sekä monimuotoisuuteen, ja miten nämä kunnostustoimenpiteet yhdessä parantavat vesisammalyhteisöjen tilaa. Tutkimuspuroja aineistossa oli yhteensä 25, ja ne jakaantuivat viiteen käsittelyryhmään: 1) yksinomaan ojitettujen turvemaiden ennallistaminen valuma-alueella, valuma-aluekunnostus = VAK, 2) yksinomaan purouoman ennallistaminen, uomakunnostus = UK, 3) sekä valuma-alueen että purouoman ennallistaminen, uomakunnostus+valuma-aluekunnostus = UK+VAK, 4) mahdollisimman luonnontilaisen kaltainen kontrolli, luonnontilankaltainen = LK ja 5) ojitetulla valuma-alueella sijaitseva kunnostamaton kontrolli, huonokuntoinen = HK.

Päätulosteni mukaan myös pelkillä valuma-alueiden kunnostuksilla sekä pelkillä uomakunnostuksilla saavutettiin joitain ekologisia hyötyjä kunnostamattomiin huonokuntoisiin kontrollipuroihin verrattuna. Tutkimustulosteni mukaan sammalpeittävyys tai sammalten lajimäärä eivät olleet merkittävästi korkeammat yhdistetyssä kunnostuksessa (UK+VAK) kuin valuma-aluekunnostetuissa puroissa (VAK) tai uomakunnostetuissa puroissa (UK). Myöskään sammalten yhteisökoostumukset eivät eronneet merkittävästi yhdistetyssä kunnostuksessa (UK+VAK) verrattuna valuma-aluekunnostettuihin puroihin (VAK) tai uomakunnostettuihin puroihin (UK). Selkeitä eroavaisuuksia käsittelyjen erillis- ja yhdysvaikutuksista ei päästy näkemään, sillä kunnostustoimet antoivat samansuuntaisia tuloksia sekä yhdessä että erikseen toteutettuna. Kuitenkin kaikki kunnostustoimet vaikuttivat positiivisesti virtavesistön tilaan verrattuna huonokuntoisiin kontrollipuroihin (HK). Tässä tutkielmassa tarkastellaan kunnostustoimien välittömiä vaikutuksia, mutta pitkäaikaisseurantaa tarvitaan tämän tutkielman lisäksi tulevaisuudessa.