Intuitiivisen syömisen ja positiivisen kehonkuvan yhteydet aikuisilla naisilla

Abstract

Keho- ja ruokasuhteeseen vaikuttavat lukuisat tekijät, ja erityisesti nykypäivänä painostigma ja dieettikulttuuri ovat uhka kehonkuvalle ja syömiskäyttäytymiselle. Myös aiheen tutkimus on voimakkaasti negatiivisiin muuttujiin painottunut, mutta adaptiivisempien tekijöiden, kuten intuitiivisen syömisen, tutkimus on alkanut kasvaa viime vuosikymmenenä. Intuitiivisen syömisen hyväksyntämalli eli käsitys siitä, että tulkittaessa muiden ihmisten hyväksyvän oman kehon, suhtaudutaan omaan kehoon myös myönteisemmin ja syödään intuitiivisemmin, linkittää positiivisen kehonkuvan käsitteen intuitiivisen syömisen yhteyteen. Positiivinen kehonkuva on erillinen rakenteensa negatiivisesta kehonkuvasta, ja sen voidaan ajatella toimivan itsesäätelykeinona kehonkuvaa uhkaavia tekijöitä vastaan. Tässä katsauksessa tarkoituksena on valottaa intuitiivisen syömisen ja positiivisen kehonkuvan välisiä yhteyksiä ja näihin yhteyksiin vaikuttavia tekijöitä aikuisilla naisilla. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Asetettujen kriteerien perusteella synteesiin jäi kuusitoista tutkimusta, jotka käsittelivät tutkittujen muuttujien välisiä yhteyksiä.

Intuitiivisen syömisen ja positiivisen kehonkuvan komponenttien havaittiin olevan positiivisesti yhteydessä toisiinsa. Kehoarvostus oli johdonmukaisimmin yhteydessä intuitiiviseen syömiseen, sisäisen keho-orientaation ja kehonkuvan joustavuuden yhteyksien ollessa vaihtelevampia. Näiden muuttujien välisiin suhteisiin vaikutti lisäksi monia ympäristö- että persoonallisuustekijöitä. Pieniä eroja oli myös havaittavissa muun muassa eri kulttuuristen taustojen, eri ikäisten naisten sekä miesten ja naisten välillä. Lisäksi intuitiivisen syömisen komponentti, ehdoton lupa syödä, oli komponenteista heikoiten yhteydessä positiiviseen kehonkuvaan.

Tulokset osoittavat suorien yhteyksien ohella eri ympäristö- ja persoonallisuustekijöiden vaikutukset positiivisen kehonkuvan ja intuitiivisen syömisen välisissä yhteyksissä. Tulokset tukevat intuitiivisen syömisen hyväksyntämallia sekä käsitystä positiivisesta kehonkuvasta itsesäätelymekanismina. Jatkotutkimusta kuitenkin tarvitaan monipuolisemmilla otoksilla. Tulokset kuitenkin korostavat kehonkuvan huomioimista syömiskäyttäytymisen tutkimisen yhteydessä esimerkiksi kliinisessä tai ohjauksellisessa työssä.