Kieltenopettajien käsityksiä musiikin käytöstä vieraan kielen opetuksessa
Sandström, Wilma (2024-05-15)
Sandström, Wilma
W. Sandström
15.05.2024
© 2024 Wilma Sandström. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202405153508
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202405153508
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa perehdyn kieltenopettajien käsityksiin koskien musiikin käyttöä vieraan kielen opetuksessa. Tutkielmani kietoutuu kahden eri tutkimuskysymyksen ympärille, joita ovat: (1.) Minkälaisia käsityksiä kieltenopettajilla on oppitunnille integroidun musiikin mahdollisuuksista vieraan kielen oppiaineessa? sekä (2.) Mitkä tekijät vaikuttavat musiikin käyttöön vieraan kielen opetuksessa kieltenopettajien käsitysten mukaan?
Musiikkia on hyödynnetty kieltenopetuksen yhteydessä jo pitkään. Kiinnostus musiikin käyttöä kohtaan vaikuttaa lisääntyneen ja myös mahdollisuudet musiikin hyödyntämiseen näyttäytyvät aiempaa laajempina. Aiempien tutkimusten perusteella musiikkia voidaan hyödyntää vieraan kielen opetuksessa monin eri tavoin. Tästä huolimatta musiikin käyttö voi jäädä vieraan kielen oppitunnilla vähäiseksi erinäisistä syistä johtuen. Koska musiikkia ja kieltä yhdistävät ominaisuudet näyttäytyvät keskeisenä syynä sille, että musiikilla voidaan vaikuttaa kieleen, pohjustan musiikin käytettävyyttä vieraan kielen opetuksessa perehtymällä teoreettisessa viitekehyksessä musiikin ja kielen välillä vallitseviin yhteneväisyyksiin. Tämän lisäksi tarkastelen tutkielmani teoriaosiossa musiikin käyttöä vieraan kielen opetuksessa sekä yleisesti että erilaisten musiikillisten aktiviteettien näkökulmasta sivuten samalla myös syitä, joiden vuoksi musiikin käyttö voi jäädä vieraan kielen opetuksessa toivottua vähäisemmäksi.
Opettajien näkökulmaan syventyäkseni suoritin tutkielmaani varten laadullisen, lähestymistavaltaan fenomenografisen, tutkimuksen, jossa haastattelin puolistrukturoidun teemahaastattelun keinoin viittä (N=5) vieraan kielen opettajaa. Tutkimukseen osallistuneet opettajat olivat valmistuneita vieraan kielen opettajia, joilla oli kokemusta musiikin käytöstä osana omaa opetusta. Tutkimuksen avulla keräämäni aineisto on analysoitu fenomenografista analyysimenetelmää käyttäen.
Opettajien käsitykset koskien sekä musiikin mahdollisuuksia että musiikin käyttöön vaikuttavia tekijöitä näyttäytyvät suorittamani tutkimuksen perusteella monipuolisilta. Musiikin ymmärrettiin soveltuvan erilaisten vieraan kielen oppiaineen osa-alueiden harjoittamiseen, mutta lisäksi sen koettiin vaikuttavan vieraan kielen oppimiseen myös välillisesti. Lisäksi musiikille käsitettiin erilaisia mahdollisuuksia myös osana oppitunnin rakentumista. Musiikin käyttöön vaikuttavat tekijät puolestaan jakautuivat haastatteluihin osallistuneiden opettajien käsityksissä erinäisiin opettajan toimintaan sekä materiaalin valikoitumiseen vaikuttaviin seikkoihin. Tutkimukseen osallistuneiden opettajien käsityksissä ilmeni runsaasti yhteneväisyyksiä ja lisäksi ne noudattelivat pitkälti aiemmista aihepiiriä käsittelevistä tutkimuksista saatuja tuloksia.
Musiikkia on hyödynnetty kieltenopetuksen yhteydessä jo pitkään. Kiinnostus musiikin käyttöä kohtaan vaikuttaa lisääntyneen ja myös mahdollisuudet musiikin hyödyntämiseen näyttäytyvät aiempaa laajempina. Aiempien tutkimusten perusteella musiikkia voidaan hyödyntää vieraan kielen opetuksessa monin eri tavoin. Tästä huolimatta musiikin käyttö voi jäädä vieraan kielen oppitunnilla vähäiseksi erinäisistä syistä johtuen. Koska musiikkia ja kieltä yhdistävät ominaisuudet näyttäytyvät keskeisenä syynä sille, että musiikilla voidaan vaikuttaa kieleen, pohjustan musiikin käytettävyyttä vieraan kielen opetuksessa perehtymällä teoreettisessa viitekehyksessä musiikin ja kielen välillä vallitseviin yhteneväisyyksiin. Tämän lisäksi tarkastelen tutkielmani teoriaosiossa musiikin käyttöä vieraan kielen opetuksessa sekä yleisesti että erilaisten musiikillisten aktiviteettien näkökulmasta sivuten samalla myös syitä, joiden vuoksi musiikin käyttö voi jäädä vieraan kielen opetuksessa toivottua vähäisemmäksi.
Opettajien näkökulmaan syventyäkseni suoritin tutkielmaani varten laadullisen, lähestymistavaltaan fenomenografisen, tutkimuksen, jossa haastattelin puolistrukturoidun teemahaastattelun keinoin viittä (N=5) vieraan kielen opettajaa. Tutkimukseen osallistuneet opettajat olivat valmistuneita vieraan kielen opettajia, joilla oli kokemusta musiikin käytöstä osana omaa opetusta. Tutkimuksen avulla keräämäni aineisto on analysoitu fenomenografista analyysimenetelmää käyttäen.
Opettajien käsitykset koskien sekä musiikin mahdollisuuksia että musiikin käyttöön vaikuttavia tekijöitä näyttäytyvät suorittamani tutkimuksen perusteella monipuolisilta. Musiikin ymmärrettiin soveltuvan erilaisten vieraan kielen oppiaineen osa-alueiden harjoittamiseen, mutta lisäksi sen koettiin vaikuttavan vieraan kielen oppimiseen myös välillisesti. Lisäksi musiikille käsitettiin erilaisia mahdollisuuksia myös osana oppitunnin rakentumista. Musiikin käyttöön vaikuttavat tekijät puolestaan jakautuivat haastatteluihin osallistuneiden opettajien käsityksissä erinäisiin opettajan toimintaan sekä materiaalin valikoitumiseen vaikuttaviin seikkoihin. Tutkimukseen osallistuneiden opettajien käsityksissä ilmeni runsaasti yhteneväisyyksiä ja lisäksi ne noudattelivat pitkälti aiemmista aihepiiriä käsittelevistä tutkimuksista saatuja tuloksia.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34609]