”Rauhoittaa ja ennaltaehkäisee” : varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia positiivisen pedagogiikan hyödyntämisestä haastavaksi koetuissa kasvatustilanteissa
Kämäräinen, Saana; Koskela, Essi (2024-05-15)
Kämäräinen, Saana
Koskela, Essi
S. Kämäräinen; E. Koskela
15.05.2024
© 2024 Saana Kämäräinen, Essi Koskela. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202405153507
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202405153507
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia positiivisen pedagogiikan hyödyntämisestä haastavaksi koetuissa kasvatustilanteissa. Varhaiskasvatuksen arjessa haastavaksi koettuja tilanteita esiintyy usein. Haastavaksi koetut kasvatustilanteet voivat johtua monenlaisista tekijöistä, esimerkiksi lapsen toiminnasta tai vuorovaikutuksen haasteista. Positiivisella pedagogiikalla voidaan vaikuttaa haastavaksi koettuihin kasvatustilanteisiin.
Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisin menetelmin hyödyntäen fenomenologista metodologiaa. Tutkimuksen aineisto kerättiin avoimen kyselylomakkeen avulla marraskuussa 2023. Aineisto koostuu 20 varhaiskasvatuksen opettajan vastauksista. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Analyysin tuloksena aineistosta tunnistettiin haastavaksi koettuihin kasvatustilanteisiin liittyen kolme varhaiskasvatuksen opettajien kokemusulottuvuutta: lapsen tuen tarpeista lähtöisin olevat kokemukset, toimintakulttuuriin ja rakenteisiin liittyvät kokemukset sekä opettajan reflektiiviset kokemukset. Lisäksi positiivisen pedagogiikan hyödyntämisestä haastavaksi koetuissa kasvatustilanteissa tunnistettiin viisi eri kokemuksen ulottuvuutta: Pedagogiset ratkaisut, vuorovaikutus, lapsen merkityksellisyyden tunnistaminen, tunteiden ja toiminnan reflektointi sekä ei vaikutusta -ilmiö.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että positiivisen pedagogiikan avulla pystytään vaikuttamaan haastavaksi koettujen kasvatustilanteiden syntymiseen, niiden ratkaisemiseen ja ennaltaehkäisemiseen. Haastavaksi koettujen kasvatustilanteiden väheneminen ja niiden ratkaiseminen positiivisen pedagogiikan avulla voi edistää turvallisen oppimisympäristön syntymistä, varhaiskasvatuksen arjen sujumista sekä lisätä jokaisen yhteisön jäsenen hyvinvointia. The aim of this research was to explore early childhood education (ECE) teachers' experiences of using positive pedagogy in situations perceived as challenging. In the everyday life of early childhood education, challenging situations are often encountered. Challenging educational situations can arise from various factors, such as the child's challenging behavior or difficulties in interaction. Positive pedagogy can be used to address challenging educational situations.
The research was conducted using qualitative methods, employing phenomenological methodology. The research material was collected through an open questionnaire in November 2023. The material comprises responses from 20 ECE teachers. The material was analyzed using data-driven qualitative content analysis methods. As a result of the analysis, three dimensions of experience were identified among ECE teachers regarding challenging educational situations: experiences stemming from the child's support needs, experiences related to the organizational culture and structures, and reflective experiences of the teacher. Additionally, concerning the utilization of positive pedagogy in challenging educational situations, five different dimensions of experience were identified: Pedagogical solutions, interaction, recognition of the child's meaningfulness, reflection of emotions and actions, and the phenomenon of no impact.
The results of the study demonstrated that positive pedagogy can influence the occurrence, resolution, and prevention of educational situations perceived as challenging. The reduction and resolution of challenging educational situations through positive pedagogy can promote the creation of a safe learning environment, enhance the smooth functioning of early childhood education, and increase the well-being of every member of the community.
Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisin menetelmin hyödyntäen fenomenologista metodologiaa. Tutkimuksen aineisto kerättiin avoimen kyselylomakkeen avulla marraskuussa 2023. Aineisto koostuu 20 varhaiskasvatuksen opettajan vastauksista. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Analyysin tuloksena aineistosta tunnistettiin haastavaksi koettuihin kasvatustilanteisiin liittyen kolme varhaiskasvatuksen opettajien kokemusulottuvuutta: lapsen tuen tarpeista lähtöisin olevat kokemukset, toimintakulttuuriin ja rakenteisiin liittyvät kokemukset sekä opettajan reflektiiviset kokemukset. Lisäksi positiivisen pedagogiikan hyödyntämisestä haastavaksi koetuissa kasvatustilanteissa tunnistettiin viisi eri kokemuksen ulottuvuutta: Pedagogiset ratkaisut, vuorovaikutus, lapsen merkityksellisyyden tunnistaminen, tunteiden ja toiminnan reflektointi sekä ei vaikutusta -ilmiö.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että positiivisen pedagogiikan avulla pystytään vaikuttamaan haastavaksi koettujen kasvatustilanteiden syntymiseen, niiden ratkaisemiseen ja ennaltaehkäisemiseen. Haastavaksi koettujen kasvatustilanteiden väheneminen ja niiden ratkaiseminen positiivisen pedagogiikan avulla voi edistää turvallisen oppimisympäristön syntymistä, varhaiskasvatuksen arjen sujumista sekä lisätä jokaisen yhteisön jäsenen hyvinvointia.
The research was conducted using qualitative methods, employing phenomenological methodology. The research material was collected through an open questionnaire in November 2023. The material comprises responses from 20 ECE teachers. The material was analyzed using data-driven qualitative content analysis methods. As a result of the analysis, three dimensions of experience were identified among ECE teachers regarding challenging educational situations: experiences stemming from the child's support needs, experiences related to the organizational culture and structures, and reflective experiences of the teacher. Additionally, concerning the utilization of positive pedagogy in challenging educational situations, five different dimensions of experience were identified: Pedagogical solutions, interaction, recognition of the child's meaningfulness, reflection of emotions and actions, and the phenomenon of no impact.
The results of the study demonstrated that positive pedagogy can influence the occurrence, resolution, and prevention of educational situations perceived as challenging. The reduction and resolution of challenging educational situations through positive pedagogy can promote the creation of a safe learning environment, enhance the smooth functioning of early childhood education, and increase the well-being of every member of the community.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [37606]