Luokanopettajien kokemuksia positiivisen pedagogiikan hyödyntämisestä koulun arjessa

Abstract

Tässä tutkimuksessa tutkin positiivista pedagogiikkaa osana koulumaailmaa ja tutkimuksen tavoitteena on saada tietoa siitä, millaisia kokemuksia luokanopettajilla on positiivisen pedagogiikan hyödyntämisestä koulun arjessa. Nyky-yhteiskunnassamme on jatkuva kiire ja yksilöiden pahoinvoinnista puhutaan yhä useammin. Myös lasten ja nuorten pahoinvointi on noussut uutisotsikoihin yhä enemmän ja siitä ollaan huolissaan (Yle, 2022). Mielenkiintoni tämän tutkimuksen aihetta kohtaan nousi siitä, että lähdin pohtimaan sellaisia keinoja lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseen, joita kouluissa voitaisiin hyödyntää. Positiivinen pedagogiikka on positiivisen psykologian pohjalta syntynyt suuntaus, jonka tarkoituksena on edistää oppilaiden hyvinvointia ja luoteenvahvuuksia (Avola & Pentikäinen, 2020; Leskisenoja, 2017). Hyvinvointiin panostaminen ja omien vahvuuksien opetteleminen ja käyttäminen ovat sellaisia asioita, joilla voidaan edistää sekä kouluhyvinvointia että yleistä hyvinvointia. Tämä tutkimus on laadullinen tutkimus ja se on tehty fenomenologisen tutkimuksen perinteitä noudattaen. Tutkimuksen tavoitteena oli saada selville, millaisia kokemuksia luokanopettajilla on positiivisen pedagogiikan hyödyntämisestä koulun arjessa. Tutkimuksen avulla haluttiin saada uudenlaista tietoa siitä, miten luokanopettajat kokevat positiivisen pedagogiikan osana omaa työtään ja millaisia kokemuksia heillä on positiivisen pedagogiikan hyödyntämisestä osana koulun osittain hektistäkin arkea. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta luokanopettajaa. Haastattelut pidettiin joko lähitapaamisena tai etätapaamisena Zoom - videopuhelupalvelun kautta. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidun teemahaastattelun periaatteilla. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tutkimustulokset osoittivat, että luokanopettajat kokivat positiivisen pedagogiikan tärkeänä osana koulun arkea ja se näyttäytyi heille ennen kaikkea hyvän huomaamisena, palautteen antamisena, oppilaan vahvuuksien huomioimisena sekä myös yhtenä työhyvinvointia edistävänä tekijänä. Luokanopettajilla oli erilaisia henkilökohtaisia polkuja, jotka olivat saaneet heidät hyödyntämään positiivisen pedagogiikan menetelmiä. Opettajat kokivat positiivisen pedagogiikan hyödyntämisen suurimmaksi osaksi automaattisena toimintamallina, joka kulkee arkipäivissä mukana punaisen langan tavoin. Positiivinen pedagogiikka nähtiin osittain omaan persoonaan liittyvänä ajattelutapana, mutta opettajien kokemusten mukaan sen toteuttamiselle järjestettiin myös kalenteroituja hetkiä koulun arjessa. Luokanopettajat kokivat positiivisen pedagogiikan tuovan koulun arkeen paljon hyötyjä, joita ovat esimerkiksi myönteiset vaikutukset niin oppilaiden kuin koulun aikuisten hyvinvointiin. Lisäksi positiivisen pedagogiikan hyödyntämisellä nähtiin olevan myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi lasten itsetunnon kehittymiselle sekä minäpystyvyyden kokemiselle.