Tiaisten (Paridae) talviparvien pitkäaikaismuutokset ihmisvaikutusten seurauksena

Abstract

Tiaisten (Paridae) talviparvissa hömötiaisten (Poecile montanus) osuus on perinteisesti ollut suuri. Parvien koostumus kuitenkin muuttuu talitiaisten (Parus major) lisääntyessä ja hömötiaisten puolestaan vähentyessä pohjoisessa. Ilmiötä selittää moni eri tekijä, jotka vaikuttavat lajien esiintymiseen ja myös tiaisten talviparvien koostumukseen. Ilmaston lämmetessä eteläiset lajit ovat lisääntyneet pohjoisessa. Intensiivinen metsätalouden harjoittaminen on tärkeä tekijä tiaisparvien muutosten taustalla, sillä sopivien elinympäristöjen vähetessä hömötiaiskannat ovat laskeneet. Lisäruokinnan vaikutus tiaisten talviparvien koostumuksessa on myös syytä huomioida. Tulevaisuudessa hömö- ja talitiaisen yhteiselo on yhä todennäköisempää, kun lämpötilojen noustessa talitiaiset ovat ympäri talven aktiivisia ja levittäytyvät yhä kauemmaksi metsiin, jossa hömötiaiset viihtyvät. Tämä luo lajien välille uudenlaisia vuorovaikutussuhteita. Koska lajeilla ei ole pitkää evolutiivista historiaa yhteiselosta Pohjois-Suomessa, on mahdotonta ennustaa varmaksi, miten lajien väliset suhteet tulevat tulevaisuudessa muuttumaan.

Tutkimuksen aineistona käytettiin 1990-luvulla sekä talvella 2021/22 muokatulla pistelaskentamenetelmällä kerättyä aineistoa. Erona normaaliin pistelaskentamenetelmään tässä tutkimuksessa käytettiin ääniatrappeja. Tutkimuslajeina olivat hömö- ja talitiainen. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, miten tiaisten talviparvien koostumus on muuttunut viimeisen 30 vuoden aikana, miten ihmisasutus ja lisääntynyt talviruokinta vaikuttavat tiaisten talviparviin, miten ilmaston lämpeneminen näkyy tiaisten talviparvien koostumuksessa, ja onko talitiaisten suosimilla pesintäalueilla (pönttöalueilla) vaikutusta tiaisparvien koostumukseen.

Lineaarisella sekamallinnuksella selvitettiin, miten tiaisten talviparvien koostumus (lajihavainnot, yksilömäärät ja lukumääräsuhteet) on muuttunut vertailtavien tutkimusajanjaksojen välillä sekä miten talviparvien koostumus vaihteli talvien sisällä sekä suhteessa lämpötilaan, etäisyyteen asutuksesta ja tunnetuista talitiaisten pesintäalueista. Mallien AIC-vertailulla saatiin selville, mitkä tekijät selittävät talviparvien koostumuksen muutoksia.

Tulosten perusteella hömötiaisten parvikoko on laskenut tutkimusajanjaksojen välillä merkitsevästi. Samaan aikaan talitiaisten määrä on lisääntynyt huomattavasti. Aiemmin talviparvet koostuivat keskellä talvea lähes yksinomaan hömötiaisista, mutta nykyisin talitiaisia havaitaan myös asutuksen (ja lisäruokinnan) ulkopuolella yhä enemmän varsinkin syys- ja kevättalvella, mutta myös keskellä talvea. Hömötiaisten parvikoon laskun taustalla on todennäköisesti ympäristömuutokset ja erityisesti metsätaloustoimenpiteet. Ilmaston lämpenemisen on arvioitu edesauttavan talitiaismäärien lisääntymistä pohjoisessa, mikä on oletettavasti syynä myös tässä tutkimuksessa havaittuun talitiaismäärien kasvuun. Ympäristömuutosten ja ilmastonmuutoksen ohella lisäruokinnan yleistyminen voi olla potentiaalinen syy talitiaismäärien kasvulle.