Monikielisten lasten suomen kielen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Abstract

Kandidaatintutkielmamme tavoitteena on selvittää, millaisia toimintatapoja varhaiskasvatuksessa on tukea monikielisten lasten suomen kielen kehitystä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2022) mukaan ”kielitietoiset toimintatavat kuuluvat jokaiselle lapselle” (Opetushallitus, 2022, s. 32). Tuloksia voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksessa suomen kielen tukemisen käytäntöjen edistämiseksi.

Tämä tutkielma on laadullinen tutkimus ja se toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Lähteinä on käytetty aiempaa tutkimuskirjallisuutta, vertaisarvioituja tutkimuksia, alan toimitettuja teoksia sekä asiantuntijoiden artikkeleita. Aineisto valittiin sen perusteella, mitä tuloksia ilmeni useimmin suhteessa tutkimuskysymykseen. Teoreettinen viitekehys koostuu suomalaisen varhaiskasvatuksen, monikielisyyden, kielen kehityksen ja toisen kielen kehittymisen käsitteiden määritelmistä.

Tutkimustuloksissamme ilmenivät kielitietoiset toimintatavat, jotka kuuluvat kaikille lapsille. Kielitietoiset toimintatavat tarkoittavat kielen olemassaolon tiedostamista. Tulokset osoittavat, että kielitietoisuuteen liittyvä vuorovaikutus ja oppimisympäristö ovat olennainen osa kielen oppimisessa. Leikki, kirjat ja lukeminen olivat keskeisiä keinoja tukea monikielisten lasten suomen kielen oppimista. Jokaisen oman äidinkielen merkitys toisen kielen oppimisessa korostuu. Tuloksissa ilmeni myös, että koulutus tuo osaamista tukea kieltä, mutta kielitietoisuus aiheuttaa kasvattajissa myös epävarmuutta.