Määrällisen keventämisen vaikutus talouteen
Bräysy, Arttu (2024-05-13)
Bräysy, Arttu
A. Bräysy
13.05.2024
© 2024 Arttu Bräysy. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202405133420
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202405133420
Tiivistelmä
Tämä kandidaatintutkielma analysoi keskuspankkien määrällistä keventämistä ja sen vaikutuksia talouteen varsinkin finanssikriisin jälkeisessä maailmassa.
Tutkielma on rakennettu siten, että ensin tarkastellaan keskuspankin toimintaa normaaliolosuhteissa ja sitä, miten rahamarkkinat toimivat ja miten korko muodostuu rahan tarjonnan prosessin kautta. Tämän jälkeen tarkastellaan korkotason vaikutuksia tuotannon määrään ja inflaatioon kokonaistarjonnan ja -kysynnän kehikolla. Tämän jälkeen perustellaan, miksi normaali rahapolitiikka ei joissain olosuhteissa toimi ja mitä haittavaikutuksia rahoitusmarkkinoiden jäätymisellä voi olla ja miksi määrällinen keventäminen on tarpeellista näissä tilanteissa. Teoreettisen viitekehyksen jälkeen tutkitaan määrällisen keventämisen empiirisiä vaikutuksia talouteen ja sitä mitä vaikutuskanavia pitkin se on toiminut. Lisäksi tarkastellaan, onko määrällisen keventämisen vaikutukset ulottuneet reaalitalouteen vai onko se vain parantanut pankkisektorin toimintaa. Empiiristen havaintojen jälkeen pyritään selvittämään määrällisen keventämisen sivuvaikutuksia, varsinkin hintakuplien muodostumista, sekä valuuttakurssien muutosten aiheuttamaa kitkaa globaaleilla markkinoilla.
Tutkielma on rakennettu siten, että ensin tarkastellaan keskuspankin toimintaa normaaliolosuhteissa ja sitä, miten rahamarkkinat toimivat ja miten korko muodostuu rahan tarjonnan prosessin kautta. Tämän jälkeen tarkastellaan korkotason vaikutuksia tuotannon määrään ja inflaatioon kokonaistarjonnan ja -kysynnän kehikolla. Tämän jälkeen perustellaan, miksi normaali rahapolitiikka ei joissain olosuhteissa toimi ja mitä haittavaikutuksia rahoitusmarkkinoiden jäätymisellä voi olla ja miksi määrällinen keventäminen on tarpeellista näissä tilanteissa. Teoreettisen viitekehyksen jälkeen tutkitaan määrällisen keventämisen empiirisiä vaikutuksia talouteen ja sitä mitä vaikutuskanavia pitkin se on toiminut. Lisäksi tarkastellaan, onko määrällisen keventämisen vaikutukset ulottuneet reaalitalouteen vai onko se vain parantanut pankkisektorin toimintaa. Empiiristen havaintojen jälkeen pyritään selvittämään määrällisen keventämisen sivuvaikutuksia, varsinkin hintakuplien muodostumista, sekä valuuttakurssien muutosten aiheuttamaa kitkaa globaaleilla markkinoilla.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34512]