”Ajattele, että jos kohtusi pitää näin hyvin kuollutta vauvaa, kuinka hyvin se pitäisi elävää.” : diskurssianalyyttinen tutkimus keskenmenon lohdutuspuheesta

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen keskenmenoon liittyvää lohdutuspuhetta kriittisen diskurssianalyysin keinoin. Analyysissa tarkastelen, millaisia diskursseja keräämässäni aineistossa aktivoituu ja millaisten kielenpiirteiden kautta diskurssit ja merkitykset rakentuvat. Lisäksi kuvaan, millaisena toimijana keskenmenon kokenut henkilö nähdään lohdutuspuheessa. Lohdutuspuheen määrittelen tutkielmassani sellaiseksi sanalliseksi reagoimiseksi, jonka keskenmenosta kertominen kuulijassa usein aiheuttaa.

Aineistoni koostuu 138 vastauksesta, jotka keräsin kuudesta avoimesta kysymyksestä koostuvalla kyselylomakkeella. Lomakkeen linkin jaoin @keskenmenoklubi-nimisen Instagram-tilin ylläpitäjälle. Tili keskittyy jakamaan tietoa keskenmenosta ja tarjoaa vertaistukea keskenmenon kokeneille. Kysely kohdistui siis sellaisille henkilöille, joita keskenmeno jotenkin koskettaa. Kyselylomakkeella tahdoin saada kuulla kokemuksia siitä, millaisia asioita terveydenhuollon ammattilaiset ja keskenmenon kokeneen lähipiiri sanoivat tai kuinka he yrittivät sanallisesti lohduttaa, kun keskenmeno tapahtui. Tämän lisäksi halusin kuulla, millaista keskenmenon kokeneiden oma sisäinen lohdutuspuhe on ollut.

Analyysin perusteella olen nimennyt aineistostani seitsemän diskurssia: ikä-, yleisyys-, syy-, positiivisuus-, lupaus lapsesta-, kykenevä tai kykenemätön keho- ja uutta yritystä vaan -diskurssit. Näistä yleisyys-, syy- ja positiivisuusdiskurssit olen jakanut alalukuihin sen mukaan, millaisissa erilaisissa konteksteissa diskurssi aktivoituu. Analyysiluvun lopulla tarkastelen lyhyesti keskenmenon kokeneen toimijuutta. Toimijuuden olen luokitellut joko aktiiviseksi tai passiiviseksi.

Aineiston perusteella käy ilmi, että usein keskenmenon lohdutuspuheen yhteydessä mainitaan keskenmenojen olevan yleisiä ja tavallisia. Lohtu pyritään myös löytämään siitä olettamuksesta, että keskenmenolle on jokin syy, kuten sikiön viallisuus, luonnonvalinta tai kohtalo. Keskenmenosta ja menetyksestä puhutaan erilaisin kiertoilmaisuin, minkä olen tulkinnut johtuvan siitä, että keskenmeno nähdään puheenaiheena jollain tavalla kiusallisena, jopa tabuna. Keskeisiksi diskursseiksi nousevat myös keho ja kehon kykenevyys tai kykenemättömyys sekä keskenmenon kokeneen ikä. Usein lohdutuspuhe pyrkii tuomaan esille myös mahdollisia positiivisia puolia tai keskenmenon kokenutta kehotetaan ajattelemaan positiivisesti tai olemaan kiitollinen.