Varhaiskasvatuksen erityisopettajaopiskelijoiden sosioemotionaalinen kompetenssi ja sen yhteys valmiuteen tukea lapsen sosioemotionaalista kehitystä varhaiskasvatuksessa

Abstract

Tämä erityispedagogiikan pro gradu -tutkielma tarkastelee varhaiskasvatuksen erityisopettajaopiskelijoiden sosioemotionaalista kompetenssia, sen kehittymiseen vaikuttaneita tekijöitä sekä opiskelijoiden sosioemotionaalisen kompetenssin yhteyttä valmiuteen tukea lapsen sosioemotionaalista kehitystä. Yhteiskunnalliset muutokset ja sosiaalinen pahoinvointi aiheuttavat varhaiskasvatuksen henkilöstön sosioemotionaaliselle osaamiselle vaatimuksia tukea lasten sosioemotionaalista kehitystä. Varhaiskasvatuksen asiakirjoissa korostetaan opettajien osaamista ja pedagogista johtajuutta, mutta aiemmassa tutkimuksessa varhaiskasvatuksen henkilöstön sosioemotionaalisen osaamisen on todettu olevan puutteellista. Alalle valmistuvien valmiuksia ei myöskään ole juurikaan tutkittu.

Tutkielma on kvantitatiivinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin elektronisella kyselylomakkeella syys-lokakuussa 2023. Tutkimuksen osallistujia (n=42) olivat varhaiskasvatuksen erityisopettajaopiskelijat yliopistoista ympäri Suomen. Kyselylomake perustui aiheen aiemmissa tutkimuksissa käytettyyn SREIS-kyselyyn, jossa oli 19 Likert-asteikollista väittämää, yksi väittämä valmiudesta tukea lapsen sosioemotionaalista kehitystä sekä neljä kysymystä sosio-emotionaalisen kompetenssin kehittymiseen vaikuttaneista tekijöistä. SREIS-kyselyn väittämien pohjalta muodostettiin viisi sosioemotionaalisen kompetenssin osa-aluetta ja niitä vastaavat keskiarvosummamuuttujat. Tutkimuksen aineiston analysointi suoritettiin Jamovi-tilasto-ohjelmalla korrelaatio- ja regressioanalyysillä.

Varhaiskasvatuksen erityisopettajaopiskelijat kokivat sosioemotionaalisen kompetenssinsa olevan pääasiassa vahva kaikilla osa-alueilla, joita olivat tunteiden havaitseminen, ymmärtäminen ja käyttäminen sekä omien tunteiden käsittely ja sosiaalinen johtaminen. Vahvimmiksi alueiksi koettiin tunteiden havaitseminen ja sosiaalinen johtaminen. Tunteiden ymmärtämisen ja omien tunteiden käsittelyn osa-alueet koettiin heikommiksi kuin muut osa-alueet. Henkilökohtaisen elämän ja työkokemuksen koettiin edesauttaneen sosioemotionaalisen kompetenssin kehittymistä. Opintojen edesauttavaa vaikutusta koettiin vähemmän. Sosiaalinen johtaminen oli voimakkaasti ja positiivisesti yhteydessä valmiuteen tukea lapsen sosioemotionaalista kehitystä eli sosiaalisen johtamisen taidot tukevat valmiutta tukea lapsen kehitystä.

Tutkielma viittaa aiemman tutkimuksen tavoin varhaiskasvatuksen henkilöstön tunteiden ymmärtämisen ja omien tunteiden käsittelyn osa-alueiden olevan heikompia kuin muut sosioemotionaalisen kompetenssin osa-alueet. Tutkielma antaa pohdintanäkökulmaa opettajakoulutuksen ja varhaiskasvatustyön vaatimusten vastaavuuteen.

This thesis examines the socio-emotional competence among early childhood special education (ECSE) teacher students, the factors influencing its development, and the connection between students' socio-emotional competence and their ability to support children´s socio-emotional development. Societal changes and discomfort require early childhood education and care (ECEC) staff to have socio-emotional competence that supports children´s socio-emotional development. ECEC documents emphasize teachers´ competence and pedagogical leadership in supporting children´s development, but previous research has found that the socio-emotional competence of ECEC staff is inadequate. However, there is hardly any research about ECEC or ECSE graduates’ socio-emotional competence.

This thesis is a quantitative study, and the data were collected using an electronic survey in September-October 2023. The participants (n=42) were ECSE students from universities across Finland. The questionnaire was based on the SREIS questionnaire used in previous studies on the topic, which included 19 Likert-scale statements, a statement about ability to support children´s socio-emotional development and four questions on factors influencing the development of socio-emotional competence. The SREIS items were used to construct five domains of socio-emotional competence and their corresponding mean-sum variables. The data were analyzed using the Jamovi statistical software via correlation and regression analysis.

ECSE students perceived their socio-emotional competence to be predominantly strong in all domains, which were perceiving, understanding and use of emotions, managing emotions (self) and social management. The strongest areas were perceived as perception of emotions and social management, while the areas of understanding emotions and managing emotions were perceived as weaker. The development of socio-emotional competence was perceived to have been facilitated by personal life and work experience, while the facilitating effect of ECSE studies and other studies was perceived to be less. Social management was strongly and positively related to the ability support children´s socio-emotional development, so social management skills support the ability to support the child's development.

As in previous research, this thesis suggests that ECEC staff´s socio-emotional competence is weaker in the areas of understanding emotions and managing emotions. The thesis provides a perspective on the correspondence between the requirements of teacher training and the reality of early childhood education and care.