Kouluhyvinvoinnin osatekijät Rovaniemen kaupungin Hyvinvoinnin vuosikellossa vuosiluokilla 1–6
Kotila, Ella; Juntunen, Heta (2024-05-13)
E. Kotila; H. Juntunen
13.05.2024
© 2024 Ella Kotila, Heta Juntunen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202405133385
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202405133385
Tiivistelmä
Oppilaiden hyvinvointi koulussa on ajankohtainen aihe. Kouluterveyskyselyt osoittavat oppilaiden hyvinvoinnin heikkenemisen viime vuosina. Peruskoulussa saavutetaan lähtökohtaisesti kaikki lapset, joten koululla on suuri mahdollisuus edistää lasten hyvinvointia. Peruskoulun hyvinvointitehtävästä säädetään erinäisissä laeissa sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Hyvinvointitaitojen opettaminen on yksi osa koulujen hyvinvointitehtävää.
Tässä pro gradu -tutkielmassa on tarkasteltu, mistä hyvinvointi koostuu Rovaniemen kaupungin hyvinvoinnin vuosikellon mukaan sekä millaisin keinoin materiaali ohjaa kehittämään hyvinvointitaitoja vuosiluokilla 1–6. Tutkielman aineistona on käytetty peruskouluun suunnattua opetusmateriaalia. Materiaali on kehitetty koulujen yhteisöllisen hyvinvointityön tueksi.
Työn teoreettisessa viitekehyksessä on käsitelty hyvinvoinnin määritelmiä sekä hyvinvointia koulukontekstissa. Kouluhyvinvointiin liittyen on tarkasteltu sen määritelmiä, koulun hyvinvointitehtävää sekä hyvinvointitaitojen opettamista koulussa. Hyvinvointitaidot ovat taitoja, jotka auttavat selviytymään elämän haasteista. Hyvinvointitaitoja tulee opettaa oppilaille systemaattisesti, kuten muitakin oppiaineita. Tutkielmassa hyvinvointi nähdään kokonaisvaltaisesti, lapsen näkökulmasta.
Tutkielma on toteutettu yleisenä laadullisena tutkimuksena. Hyvinvoinnin osatekijöitä tarkasteltaessa analyysi on tehty teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Analyysia ohjaavana teoriana käytettiin klassiseen hyvinvointiteoriaan perustuvaa koulun hyvinvointimallia. Käytännön keinoja tarkasteltaessa analyysi on tehty aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tulosten mukaan hyvinvointi koostuu sosiaalisista suhteista, itsensä toteuttamisen mahdollisuuksista sekä koulun olosuhteista. Sosiaaliset suhteet ja itsensä toteuttamisen mahdollisuudet korostuvat tuloksissa koulun olosuhteita enemmän. Aineisto ohjaa kehittämään hyvinvointia yksilöllisin keinoin, esimerkiksi kehon viestejä havainnoimalla. Aineisto ohjaa kehittämään hyvinvointia myös yhteisöllisin keinoin, esimerkiksi keskustelun ja yhteisen pohdinnan kautta. Aineistona toimi vain osa opetusmateriaalista. Tuloksia ei voida yleistää koskemaan koko opetusmateriaalia.
Hyvinvointi on moniulotteinen kokonaisuus. Yhden osa-alueen edistäminen voi tukea muitakin osa-alueita. Yksilöillä on oltava tietyt valmiudet, jotta yhteisöllinen hyvinvointi voi toteutua. Toisaalta myös hyvinvoiva yhteisö tukee yksilöiden hyvinvointia ja taitojen kehittymistä. Jatkossa olisi mielekästä haastatella materiaalia työssään käyttäviä opettajia. Toinen jatkotutkimusedotus olisi tutkia, millä keinoin kutakin hyvinvoinnin osa-aluetta tulisi kehittää.
Tässä pro gradu -tutkielmassa on tarkasteltu, mistä hyvinvointi koostuu Rovaniemen kaupungin hyvinvoinnin vuosikellon mukaan sekä millaisin keinoin materiaali ohjaa kehittämään hyvinvointitaitoja vuosiluokilla 1–6. Tutkielman aineistona on käytetty peruskouluun suunnattua opetusmateriaalia. Materiaali on kehitetty koulujen yhteisöllisen hyvinvointityön tueksi.
Työn teoreettisessa viitekehyksessä on käsitelty hyvinvoinnin määritelmiä sekä hyvinvointia koulukontekstissa. Kouluhyvinvointiin liittyen on tarkasteltu sen määritelmiä, koulun hyvinvointitehtävää sekä hyvinvointitaitojen opettamista koulussa. Hyvinvointitaidot ovat taitoja, jotka auttavat selviytymään elämän haasteista. Hyvinvointitaitoja tulee opettaa oppilaille systemaattisesti, kuten muitakin oppiaineita. Tutkielmassa hyvinvointi nähdään kokonaisvaltaisesti, lapsen näkökulmasta.
Tutkielma on toteutettu yleisenä laadullisena tutkimuksena. Hyvinvoinnin osatekijöitä tarkasteltaessa analyysi on tehty teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Analyysia ohjaavana teoriana käytettiin klassiseen hyvinvointiteoriaan perustuvaa koulun hyvinvointimallia. Käytännön keinoja tarkasteltaessa analyysi on tehty aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tulosten mukaan hyvinvointi koostuu sosiaalisista suhteista, itsensä toteuttamisen mahdollisuuksista sekä koulun olosuhteista. Sosiaaliset suhteet ja itsensä toteuttamisen mahdollisuudet korostuvat tuloksissa koulun olosuhteita enemmän. Aineisto ohjaa kehittämään hyvinvointia yksilöllisin keinoin, esimerkiksi kehon viestejä havainnoimalla. Aineisto ohjaa kehittämään hyvinvointia myös yhteisöllisin keinoin, esimerkiksi keskustelun ja yhteisen pohdinnan kautta. Aineistona toimi vain osa opetusmateriaalista. Tuloksia ei voida yleistää koskemaan koko opetusmateriaalia.
Hyvinvointi on moniulotteinen kokonaisuus. Yhden osa-alueen edistäminen voi tukea muitakin osa-alueita. Yksilöillä on oltava tietyt valmiudet, jotta yhteisöllinen hyvinvointi voi toteutua. Toisaalta myös hyvinvoiva yhteisö tukee yksilöiden hyvinvointia ja taitojen kehittymistä. Jatkossa olisi mielekästä haastatella materiaalia työssään käyttäviä opettajia. Toinen jatkotutkimusedotus olisi tutkia, millä keinoin kutakin hyvinvoinnin osa-aluetta tulisi kehittää.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38599]
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/