Varhaiskasvatuksen erityisopettajien käsityksiä AAC-menetelmien hyödyntämisestä autismikirjon lapsen kommunikaation tukemisessa

Abstract

Tämän laadullisen pro gradu –tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia käsityksiä varhaiskasvatuksen erityisopettajilla on puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien, eli AAC-menetelmien (Augmentative and Alternative Communication) hyödyntämisestä autismikirjon lapsen kommunikaation tukemisessa. AAC-menetelmien avulla autismikirjon lapsen kommunikaatioon liittyviä taitoja voidaan onnistuneesti kehittää ja tukea. Tutkimus keskittyy tarkastelemaan autismikirjon lapsen kommunikaatioon liittyviä piirteitä ja siinä esiintyviä haasteita. Lisäksi käsittelemme AAC-menetelmiä ja raportoimme tulosten perusteella niiden käyttöä edistäviä ja haastavia tekijöitä. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan rooli kommunikaatioon liittyvän tuen toteutuksessa on merkittävä, ja se on kolmas työllemme asetettu näkökulma. Lähestymme aihetta aluksi kattavan teoreettisen kuvauksen kautta, jonka jälkeen esittelemme saavutetut tutkimustulokset.

Autismikirjon häiriöön liittyy usein olennaisesti kommunikaation haasteet, joten aihetta on merkityksellistä tarkastella pro gradu -tutkielman aiheena. Halusimme tavoittaa työssämme varhaiskasvatuksen erityisopettajien näkemyksiä aiheesta, sillä heillä on keskeinen rooli lasten tuen tarpeiden tunnistamisessa, tuen toteutuksessa ja arvioinnissa. Varhaiskasvatuksen erityis-pedagogisina asiantuntijoina heidän tehtävänään on myös mallintaa AAC-menetelmien käyttöä ja tuoda ne tavoitettaviksi myös muulle varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Toteutimme tutkimuksemme laadullisena, painottaen fenomenografista lähestymistapaa, joka keskittyy kuvaamaan ihmisten käsityksiä tutkittavasta aiheesta. Keräsimme aineiston teemahaastatteluiden avulla, joita varten haastattelimme seitsemää varhaiskasvatuksen erityisopettajaa Oulun, Kuopion ja Seinäjoen kaupungeista. Analysoimme tutkimusaineiston aineistolähtöistä sisällönanalyysimenetelmää käyttäen.

Tutkimuksen tulokset osoittivat varhaiskasvatuksen erityisopettajien pitävän autismikirjon lapsen kommunikaation tukea merkityksellisenä. Tosin varhaiskasvatuksen erityisopettajat kokivat autismikirjon lapsen tuen toteuttamisessa monia kehittämisen kohteita. Kuvakommunikaatio oli keskeinen AAC-menetelmä, jota hyödynnettiin kommunikaation tukemisessa. Tuloksissa ilmeni lisäksi erilaisia menetelmien käyttöä edistäviä ja haastavia tekijöitä. Varhaiskasvatuksen erityisopettajien rooli näyttäytyi moninaisena, jossa painottui jaettu asiantuntijuus sekä yhteistyö muiden varhaiskasvattajien kanssa. Tuen arviointi näyttäytyi myös keskeisenä osana varhaiskasvatuksen erityisopettajien roolia autismikirjon lapsen kommunikaation tukemisessa.