Matematiikka-ahdistuksen ja matematiikan osaamisen yhteys neljännen vuosiluokan oppilailla

Abstract

Matematiikka-ahdistus on muun muassa jännityksen ja pelon tunteina ilmenevää ahdistusta, joka liittyy matematiikkaa sisältäviin tilanteisiin. Matematiikka-ahdistus voidaan jakaa hermostuneisuuteen eli affektiiviseen sekä huoleen eli kognitiiviseen liittyvään ulottuvuuteen. Matematiikka-ahdistus voi aiheuttaa matemaattisen tilanteiden välttelemistä ja vaikuttaa heikentävästi matematiikan osaamiseen. Vaikka jopa alle kouluikäisten matematiikka-ahdistusta ja sen vaikutusta matematiikan osaamiseen on tutkittu jo jonkin verran, on alakouluikäisillä tähän liittyvää tutkimusta tehty vielä vähän Suomessa.

Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia matematiikka-ahdistuksen ulottuvuuksien ja matematiikan osaamisen välistä yhteyttä. Lisäksi tavoitteena on tutkia, onko oppilailla, jotka on jaettu matemaattisen osaamisen mukaan kolmeen eri ryhmään, eroavaisuuksia matematiikka-ahdistuksen kokemuksessa affektiivisessa ja kognitiivisessa ulottuvuudessa. Tavoitteena on tarkastella myös sitä, että vaikuttaako sukupuoli näihin taitotasoryhmien välisiin eroavaisuuksiin.

Tutkimuksen aineisto kerättiin kevään 2023 aikana ja se oli ensimmäinen mittauskerta iFeelMath -hankkeen tulevaa pitkittäistutkimusta. Tutkimukseen osallistui 248 neljännen vuosiluokan oppilasta. Oppilaiden matemaattista osaamista mitattiin FUNA-DB -seulontatestillä ja tästä saatujen tietojen avulla oppilaat jaettiin taitotasoryhmiin heikot osaajat, tavanomaisesti suoriutuvat ja hyvä osaajat. Matematiikka-ahdistuksen ulottuvuuksien kokemusta mitattiin Likert-asteikollisia väittämiä sisältävällä kyselylomakkeella. Aineisto analysointiin Jamovi -tilasto-ohjelmalla. Analyysissä käytettiin korrelaatioanalyysiä ja varianssianalyysiä sekä sukupuolen kontrolloitiin kaksisuuntaista varianssianalyysiä.

Matematiikka-ahdistuksen ulottuvuuksilla ja matematiikan osaamisen välillä havaittiin negatiivinen yhteys. Matematiikka-ahdistuksen kokemuksessa havaittiin tilastollisesti merkitsevät erot ryhmien hyvät ja heikot osaajat sekä ryhmien tavanomaisesti suoriutuvat ja hyvät osaajat välillä molemmissa ulottuvuuksissa. Näiden ryhmien väliset erot säilyivät, kun sukupuoli kontrolloitiin eli sukupuoli ei vaikuttanut matematiikka-ahdistuksen kokemuksiin näissä taitotasoryhmissä.

Tämä tutkimus osoitti, että matematiikka-ahdistus on ilmiö, jota havaitaan alakoulussa. Koska matematiikka-ahdistuksen on tutkimusten mukaan havaittu vaikuttuvan heikentävästi matematiikan osaamiseen ja tässä tutkimuksessa matematiikka-ahdistusta koettiin eniten heikkojen osaajien ryhmässä, on tärkeää tunnistaa matematiikka-ahdistuksen piirteet mahdollisimman varhain ja löytää oppilaalle sopivia tukikeinoja. Aiheesta tarvitaan kuitenkin lisää tutkimustietoa esimerkiksi pitkittäistutkimuksista sekä toimivista interventiokeinoista.

Math anxiety includes feelings of tension and fear, and is associated with situations involving mathematics. Math anxiety can be divided into affective and cognitive dimensions. Math anxiety can cause avoidance of mathematical situations and has a detrimental effect on mathematical achievement. Although there has been some research on math anxiety and its impact on mathematics achievement even in pre-school children, there has been only little research on this issue in primary school children in Finland.

The aim of this thesis is to investigate the relations between dimensions of math anxiety and mathematics achievement. In addition, the aim is to investigate whether students, divided into three different groups according to their mathematics achievement, differ in their experience of math anxiety in the affective and cognitive dimensions. Whether gender influences these differences between skill groups is also going to be investigated.

The data was collected during the spring of 2023 and it was the first measurement of the iFeelMath project’s future longitudinal study. A total of 248 fourth-grade students participated in this research. The students’ mathematics achievement was measured using the FUNA-DB screening test and the resulting data was used to divide the students into three skill groups: low achievers, typical achievers and high achievers. The dimensions of math anxiety were measured using a Likert-scale questionnaire. The data were analysed using the statistical software Jamovi. Correlation analysis and analysis of variance were used in analysis, and two-way analysis of variance was used to control for gender.

A negative correlation was found between dimensions of math anxiety and mathematics achievement. Statistically significant differences in the experience of math anxiety were found between the high and low achievers and between the high and typical achievers on both dimensions. The differences between these groups were maintained when gender was controlled, that is gender did not affect the experience of the math anxiety in these achievement groups.

This study showed that math anxiety is a phenomenon that is observed in primary school. As that math anxiety has a negative impact on mathematics achievement, it is important to identify the characteristics of math anxiety as early as possible and to find appropriate support for the student. However, more research is needed on this topic, including longitudinal studies and effective interventions.