Musiikkikasvatus tukemassa lapsen kokemaa yhteisöllisyyttä varhaiskasvatuksessa
Ylitalo, Katariina (2024-05-13)
Ylitalo, Katariina
K. Ylitalo
13.05.2024
© 2024 Katariina Ylitalo. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202405133324
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202405133324
Tiivistelmä
Tutkielmani aiheena on musiikkikasvatus tukemassa lapsen kokemaa yhteisöllisyyttä varhaiskasvatuksessa. Tarkastelen tutkielmani aihetta erityisesti musiikkikasvattajan näkökulmasta. Musiikkikasvatuksella on positiivisia vaikutuksia lapsen kokemaan yhteisöllisyyteen. Lapsen kokema yhteisöllisyyden tunne nähdään laaja-alaisena hyvinvoinnin edistäjänä. Nykypäivänä on puhuttu mediassa paljon lasten syrjäytymisestä ja henkisestä huonovointisuudesta, joten koen merkittäväksi tutkia lasten yhteisöllisyyttä ja ryhmään kuulumista.
Tutkielmani tavoitteena on selvittää musiikkikasvatuksen merkitystä ja sen positiivisia vaikutuksia lapsen kokemaan yhteisöllisyyteen. Lisäksi tavoitteena on löytää keinoja ehkäisemään lapsen syrjäytymistä ja yksinäisyyden tuntemista. Tutkielman tulosten avulla, musiikkikasvattaja voi tukea lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kasvamista osaksi yhteisöä. Tarkoituksena on, että tutkielmani antaisi pedagogisia työvälineitä varhaiskasvatuksessa työskenteleville ja kehittäisi heidän asiantuntijuuttaan ja tietoisuuttaan musiikkikasvatuksen hyödyistä sekä yhteisöllisyyden tukemisen merkityksestä. Tutkielman menetelmänä toimii kuvaileva erityisesti narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Käytin tutkielmassani tieteellisiä vertaisarvioituja kotimaisia sekä kansainvälisiä artikkeleita ja väitöskirjoja sekä varhaiskasvatukseen liittyviä asiakirjoja.
Tutkielman tulokset osoittivat, että musiikkikasvattajalla on merkittävä rooli yhteisöllisyyden muodostumiseksi. Ilman musiikkikasvattajaa ja sen asiantuntijuutta musiikkikasvatuksessa, lapset eivät saisi mahdollisuuksia yhteisöllisyydelle. Musiikkikasvattaja voi mahdollistaa lapsen kuulumista ryhmään ja yhteisöön, luomalla mahdollisuudet ryhmäytymiseen, osallisuuteen ja vuorovaikutukseen. Tutkielmassani löysin myös pedagogisia keinoja, joita olivat yhdessä laulaminen ja soittaminen, leikki sekä musiikkiliikunta. Nämä menetelmät osoittautuivat tulosten valossa hyvin tärkeiksi lapsen kokeman yhteisöllisyyden muodostumiseksi. Musiikkikasvattajalla täytyy olla monipuolinen ote toiminnan toteuttamiselle, jotta musiikkikasvatuksesta saataisiin täydet hyödyt.
Tutkielmani tavoitteena on selvittää musiikkikasvatuksen merkitystä ja sen positiivisia vaikutuksia lapsen kokemaan yhteisöllisyyteen. Lisäksi tavoitteena on löytää keinoja ehkäisemään lapsen syrjäytymistä ja yksinäisyyden tuntemista. Tutkielman tulosten avulla, musiikkikasvattaja voi tukea lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kasvamista osaksi yhteisöä. Tarkoituksena on, että tutkielmani antaisi pedagogisia työvälineitä varhaiskasvatuksessa työskenteleville ja kehittäisi heidän asiantuntijuuttaan ja tietoisuuttaan musiikkikasvatuksen hyödyistä sekä yhteisöllisyyden tukemisen merkityksestä. Tutkielman menetelmänä toimii kuvaileva erityisesti narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Käytin tutkielmassani tieteellisiä vertaisarvioituja kotimaisia sekä kansainvälisiä artikkeleita ja väitöskirjoja sekä varhaiskasvatukseen liittyviä asiakirjoja.
Tutkielman tulokset osoittivat, että musiikkikasvattajalla on merkittävä rooli yhteisöllisyyden muodostumiseksi. Ilman musiikkikasvattajaa ja sen asiantuntijuutta musiikkikasvatuksessa, lapset eivät saisi mahdollisuuksia yhteisöllisyydelle. Musiikkikasvattaja voi mahdollistaa lapsen kuulumista ryhmään ja yhteisöön, luomalla mahdollisuudet ryhmäytymiseen, osallisuuteen ja vuorovaikutukseen. Tutkielmassani löysin myös pedagogisia keinoja, joita olivat yhdessä laulaminen ja soittaminen, leikki sekä musiikkiliikunta. Nämä menetelmät osoittautuivat tulosten valossa hyvin tärkeiksi lapsen kokeman yhteisöllisyyden muodostumiseksi. Musiikkikasvattajalla täytyy olla monipuolinen ote toiminnan toteuttamiselle, jotta musiikkikasvatuksesta saataisiin täydet hyödyt.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [37744]