Sääntelyn vaikutukset kestävyysraportointiin Euroopan unionissa

Abstract

Tämä työ käsittelee raportoinnin sääntelyn vaikutuksia kestävyysraportointiin Euroopan unionissa, jossa kestävyysraportointia sääntelee hyvin pitkälle Euroopan parlamentin ja neuvoston asettamat direktiivit, ja joiden velvoitteesta yritykset suorittavat kestävyysraportointia. Direktiivit eivät kuitenkaan ole ainoa syy yritysten kestävyysraportointiin, vaan lisäksi nykyisessä maailmantilanteessa yritysten sidosryhmät vaativat kasvavissa määrin muunkin kuin taloudellisen tiedon raportointia esimerkiksi arvioidakseen yrityksen toimia (Gafencu, 2023; Jovanovic, Bonic, & Mijic, 2021). Kestävyysraportointia tehdään myös esimerkiksi yhteiskuntavastuun toteuttamiseksi ja tiedon levittämiseksi koskien yhteiskuntavastuuseen liittyviä toimia (García-Rivas, Gálvez-Sánchez, Noguera-Vivo & Meseguer-Sánchez, 2023), kilpailuedun ja suosiollisen markkina-aseman saavuttamiseksi (Cicchiello, Marrazza & Perdichizzi, 2023; Jovanovic ym., 2021) sekä sellaisten riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi, jotka eivät näy rahoituslaskelmilla (Hao, Dragomir & Radu, 2023). Tarkoituksena on selvittää, millaisia vaikutuksia raportoinnin sääntelyllä on ollut Euroopan unionin alueella edellisen noin kymmenen vuoden aikana eli noin vuodesta 2014, jolloin ensimmäinen kestävyysraportointia säätelevä direktiivi annettiin Euroopan unionissa.