Tekoälyn käyttöönoton vaikutukset johtamiseen terveydenhuollossa
Koskinen, Thelma (2024-05-11)
Koskinen, Thelma
T. Koskinen
11.05.2024
© 2024, Thelma Koskinen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202405113283
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202405113283
Tiivistelmä
Tekoälyn käyttöönotto terveydenhuollossa viittaa tekoälyteknologian integroimiseen diagnoosien tarkkuuden, hoidon tehokkuuden ja päätöksenteon parantamiseksi terveydenhuolto-organisaatioissa. Johtaminen terveydenhuollossa merkitsee organisaation tavoitteiden saavuttamista, henkilöstön tehokkuuden hallinnoimista sekä potilaiden hyvinvoinnin edistämistä huomioiden lait sekä eettiset periaatteet.
Tutkielman tarkoituksena on kuvata tekoälyn käyttöönoton vaikutuksia terveydenhuollon johtamiseen. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa tekoälyn käyttöönoton vaikutuksista johtamistyön kehittämisen tueksi sekä tunnistaa jatkotutkimustarpeita.
Tutkielmassa hyödynnettiin narratiivista kirjallisuuskatsausta, jossa tarkasteltiin aiempaa tutkimusta aihealueesta. Tiedonhaku aloitettiin alustavilla hauilla, ja lopullinen haku suoritettiin helmikuussa 2024 Scopus, CINAHL, PubMed ja Medic -tietokannoista. Tutkimusten julkaisuvuosi rajattiin vuosiin 2018–2024. Tutkielmaan valikoitunut aineisto koostui viidestä vertaisarvioidusta tieteellisestä julkaisusta, jotka käsittelevät tekoälyn käyttöönottoa terveydenhuollon johtamisen kontekstissa. Aineiston analyysi suoritettiin narratiivisen synteesin avulla, jossa samankaltaiset tulokset luokiteltiin neljään kategoriaan.
Tutkielman tulokset osoittavat, että tekoälyn käyttöönotto terveydenhuollossa vaikuttaa henkilöstön osallistamiseen, käyttöönottoon liittyviin huoliin johtamistyössä, muutoksen johtamiseen organisaatiossa ja resurssien optimointiin. Johdon sitoutuminen ja avoin viestintä sekä henkilökunnan osallistaminen tekoälyn käyttöönottoon ovat keskeisiä tekijöitä. Koulutus on avainasemassa henkilöstön motivoimisessa uuden teknologian käyttöönottoon. Haasteita liittyy muun muassa muutosvastarintaan sekä resurssien, turvallisuuden ja lainsäädännön puutteisiin. Muutoksen hallinta edellyttää strategista muutosjohtajuutta, jossa apuna voidaan hyödyntää tekoälyteknologiaa. Tekoälyn avulla pyritään maksimoimaan hyödyt terveydenhuollon tehokkuuden ja laadun parantamiseksi ohjaten resurssit mahdollisimman optimaalisesti. Lisäksi tekoälyn käyttöönotto vaatii jatkuvaa arviointia ja kehittämistä vastatakseen organisaation tarpeisiin.
Johtopäätöksenä todetaan, että tekoälyn vaikutuksissa terveydenhuollon johtamiseen korostuvat henkilöstön osallistaminen, muutoksen hallinta ja resurssien optimointi. Menestyksekäs käyttöönottoprosessi vaatii tehokasta johtamista, joka vastaa haasteisiin, hallitsee muutosta ja maksimoi teknologian hyödyt. Tekoälyn käyttöönoton myötä terveydenhuolto siirtyy kohti yksilöllisempää hoitoa ja tehokkaampaa resurssien käyttöä.
Tutkielman tarkoituksena on kuvata tekoälyn käyttöönoton vaikutuksia terveydenhuollon johtamiseen. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa tekoälyn käyttöönoton vaikutuksista johtamistyön kehittämisen tueksi sekä tunnistaa jatkotutkimustarpeita.
Tutkielmassa hyödynnettiin narratiivista kirjallisuuskatsausta, jossa tarkasteltiin aiempaa tutkimusta aihealueesta. Tiedonhaku aloitettiin alustavilla hauilla, ja lopullinen haku suoritettiin helmikuussa 2024 Scopus, CINAHL, PubMed ja Medic -tietokannoista. Tutkimusten julkaisuvuosi rajattiin vuosiin 2018–2024. Tutkielmaan valikoitunut aineisto koostui viidestä vertaisarvioidusta tieteellisestä julkaisusta, jotka käsittelevät tekoälyn käyttöönottoa terveydenhuollon johtamisen kontekstissa. Aineiston analyysi suoritettiin narratiivisen synteesin avulla, jossa samankaltaiset tulokset luokiteltiin neljään kategoriaan.
Tutkielman tulokset osoittavat, että tekoälyn käyttöönotto terveydenhuollossa vaikuttaa henkilöstön osallistamiseen, käyttöönottoon liittyviin huoliin johtamistyössä, muutoksen johtamiseen organisaatiossa ja resurssien optimointiin. Johdon sitoutuminen ja avoin viestintä sekä henkilökunnan osallistaminen tekoälyn käyttöönottoon ovat keskeisiä tekijöitä. Koulutus on avainasemassa henkilöstön motivoimisessa uuden teknologian käyttöönottoon. Haasteita liittyy muun muassa muutosvastarintaan sekä resurssien, turvallisuuden ja lainsäädännön puutteisiin. Muutoksen hallinta edellyttää strategista muutosjohtajuutta, jossa apuna voidaan hyödyntää tekoälyteknologiaa. Tekoälyn avulla pyritään maksimoimaan hyödyt terveydenhuollon tehokkuuden ja laadun parantamiseksi ohjaten resurssit mahdollisimman optimaalisesti. Lisäksi tekoälyn käyttöönotto vaatii jatkuvaa arviointia ja kehittämistä vastatakseen organisaation tarpeisiin.
Johtopäätöksenä todetaan, että tekoälyn vaikutuksissa terveydenhuollon johtamiseen korostuvat henkilöstön osallistaminen, muutoksen hallinta ja resurssien optimointi. Menestyksekäs käyttöönottoprosessi vaatii tehokasta johtamista, joka vastaa haasteisiin, hallitsee muutosta ja maksimoi teknologian hyödyt. Tekoälyn käyttöönoton myötä terveydenhuolto siirtyy kohti yksilöllisempää hoitoa ja tehokkaampaa resurssien käyttöä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38358]