Kouluakäymättömyys autismikirjon oppilailla
Ollila, Merja (2024-05-07)
Ollila, Merja
M. Ollila
07.05.2024
© 2024 Merja Ollila. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202405113282
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202405113282
Tiivistelmä
Kouluakäymättömyys on ajankohtainen, huolestuttava ja maailmanlaajuinen ilmiö, jonka on todettu lisääntyneen viime vuosina. Ongelmalliset koulupoissaolot heikentävät oppilaan hyvinvointia ja nostavat pitkällä aikavälillä myös hänen syrjäytymisriskiään. Ilmiön syvempi ymmärtäminen on välttämätöntä kouluakäymättömien oppilaiden tukemiseksi ja takaisin kouluun kiinnittämiseksi.
Kouluakäymättömyyden taustalla on monenlaisia, toisiinsa kietoutuvia syitä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan koulukieltäytymistä esiintyy erityisesti oppilailla, joilla on todettu autismikirjon häiriö. Suomessa kouluakäymättömyyden tutkimus on ollut toistaiseksi vähäistä, eikä autismikirjon häiriön yhteyttä koulupoissaoloihin ole suomalaisessa koulukontekstissa vielä tutkittu. Peruskoulun inkluusiokehityksen myötä moni autismikirjon oppilas käy nykyään koulua tavallisessa luokassa tuetusti osana yleisopetusta. Aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta, jotta mahdollisimman moni näistä oppilaista saisi sopivaa tukea koulunkäyntiinsä ja voisi kiinnittyä kouluun paremmin.
Tämä kandidaatintutkielma pyrkii lisäämään ymmärrystä kouluakäymättömyydestä autismikirjon oppilailla. Tutkielmassa pureudutaan kouluakäymättömyyteen perusopetusikäisillä autismikirjon oppilailla integroivan, kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin. Siinä selvitetään kansainvälisten tutkimusartikkeleiden pohjalta autismikirjon häiriön ja kouluakäymättömyyden välistä yhteyttä sekä erilaisia tekijöitä autismikirjon oppilaiden kouluakäymättömyyden taustalla.
Tutkimustulokset osoittavat, että perusopetusikäisten oppilaiden autismikirjon häiriön ja kouluakäymättömyyden välillä on vahva yhteys. Kouluakäymättömyys ilmenee autismikirjon oppilailla monin eri tavoin niin sanallisena kuin fyysisenäkin koulukieltäytymisenä sekä osittaisina ja kokoaikaisina poissaoloina. Pääsääntöisesti se noudattelee samoja kouluakäymättömyyden ilmenemismuotoja ja jatkumoa kuin muillakin oppilailla. Kouluakäymättömyys on autismikirjon oppilailla kuitenkin hyvin kokonaisvaltaista, ja poissaolot muuttuvat heillä herkästi ongelmallisiksi. Autismikirjon oppilaiden kouluakäymättömyyden taustalla on useita yksilö- ja ympäristötekijöitä sekä niiden yhdistelmiä. Esiin nousevat erityisesti oppilaan autismikirjon piirteisiin ja ominaisuuksiin sekä perheeseen ja kouluun liittyvät tekijät.
Autismikirjon oppilaiden kouluakäymättömyys on vakava ongelma, johon tulee kiinnittää huomiota. Erityisen tärkeää on selvittää, kuinka autismikirjon oppilaiden kouluun kiinnittymistä voidaan tukea sekä pedagogisin menetelmin että opiskeluhuollollisin tukitoimin myös
suomalaisessa peruskoulussa. Koulun toimintakulttuuria, oppimisympäristöjä ja opetusta tulee mukauttaa autismikirjon oppilaiden yksilöllisiä tarpeita vastaaviksi, jotta myös nämä oppilaat pystyvät käymään koulua inkluusion periaatteiden mukaisesti. School attendance problems (SAP) are a topical, worrying and global phenomenon, which has been on the rise in recent years. Problematic absenteeism is detrimental to pupils' well-being and, in the long term, also increases their risk of exclusion. A deeper understanding of this phenomenon is essential to support and re-engage pupils who have SAP into school.
There are multiple, interlinked causes of SAP. According to international studies, SAP are particularly prevalent among pupils diagnosed with autism spectrum disorder (ASD). In Fin-land, research on SAP has so far been limited and the link between ASD and SAP has not yet been studied in the Finnish school context. With the development of inclusion in elementary schools, many pupils with ASD now attend school in a mainstream classroom with support as part of mainstream education. More research is therefore needed to ensure that as many of these pupils as possible receive suitable support for their schooling and are better integrated into school.
This bachelor’s thesis aims to increase the understanding of SAP among pupils with ASD. The thesis explores the issue of SAP in elementary school-aged pupils with ASD through an integ-rative, descriptive literature review. Based on international research articles, it explores the link between ASD and SAP and the different factors underlying SAP among pupils with ASD.
The results show that there is a strong link between ASD and SAP in elementary school-aged pupils. SAP in pupils with ASD manifests itself in a variety of ways, including verbal and physical school refusal, partial and total absences. As a rule, it follows the same pattern and continuum of manifestations as in other pupils. However, SAP are very holistic and ab-senteeism easily becomes problematic for pupils with ASD. There are many individual and environmental factors and combinations of these that contribute to SAP of pupils with ASD. In particular, factors related to the characteristics and features of the pupil's ASD, as well as family and school, come to the fore.
SAP among pupils with ASD is a serious on-going problem that needs attention. It is particularly important to find out how to support the school attachment of pupils with ASD through pedagogical methods and pupil welfare measures also in Finnish elementary schools. School culture, learning environments and teaching must be adapted to the individual needs of pupils with ASD, so that they can also attend school in accordance with the principles of inclusion.
Kouluakäymättömyyden taustalla on monenlaisia, toisiinsa kietoutuvia syitä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan koulukieltäytymistä esiintyy erityisesti oppilailla, joilla on todettu autismikirjon häiriö. Suomessa kouluakäymättömyyden tutkimus on ollut toistaiseksi vähäistä, eikä autismikirjon häiriön yhteyttä koulupoissaoloihin ole suomalaisessa koulukontekstissa vielä tutkittu. Peruskoulun inkluusiokehityksen myötä moni autismikirjon oppilas käy nykyään koulua tavallisessa luokassa tuetusti osana yleisopetusta. Aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta, jotta mahdollisimman moni näistä oppilaista saisi sopivaa tukea koulunkäyntiinsä ja voisi kiinnittyä kouluun paremmin.
Tämä kandidaatintutkielma pyrkii lisäämään ymmärrystä kouluakäymättömyydestä autismikirjon oppilailla. Tutkielmassa pureudutaan kouluakäymättömyyteen perusopetusikäisillä autismikirjon oppilailla integroivan, kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin. Siinä selvitetään kansainvälisten tutkimusartikkeleiden pohjalta autismikirjon häiriön ja kouluakäymättömyyden välistä yhteyttä sekä erilaisia tekijöitä autismikirjon oppilaiden kouluakäymättömyyden taustalla.
Tutkimustulokset osoittavat, että perusopetusikäisten oppilaiden autismikirjon häiriön ja kouluakäymättömyyden välillä on vahva yhteys. Kouluakäymättömyys ilmenee autismikirjon oppilailla monin eri tavoin niin sanallisena kuin fyysisenäkin koulukieltäytymisenä sekä osittaisina ja kokoaikaisina poissaoloina. Pääsääntöisesti se noudattelee samoja kouluakäymättömyyden ilmenemismuotoja ja jatkumoa kuin muillakin oppilailla. Kouluakäymättömyys on autismikirjon oppilailla kuitenkin hyvin kokonaisvaltaista, ja poissaolot muuttuvat heillä herkästi ongelmallisiksi. Autismikirjon oppilaiden kouluakäymättömyyden taustalla on useita yksilö- ja ympäristötekijöitä sekä niiden yhdistelmiä. Esiin nousevat erityisesti oppilaan autismikirjon piirteisiin ja ominaisuuksiin sekä perheeseen ja kouluun liittyvät tekijät.
Autismikirjon oppilaiden kouluakäymättömyys on vakava ongelma, johon tulee kiinnittää huomiota. Erityisen tärkeää on selvittää, kuinka autismikirjon oppilaiden kouluun kiinnittymistä voidaan tukea sekä pedagogisin menetelmin että opiskeluhuollollisin tukitoimin myös
suomalaisessa peruskoulussa. Koulun toimintakulttuuria, oppimisympäristöjä ja opetusta tulee mukauttaa autismikirjon oppilaiden yksilöllisiä tarpeita vastaaviksi, jotta myös nämä oppilaat pystyvät käymään koulua inkluusion periaatteiden mukaisesti.
There are multiple, interlinked causes of SAP. According to international studies, SAP are particularly prevalent among pupils diagnosed with autism spectrum disorder (ASD). In Fin-land, research on SAP has so far been limited and the link between ASD and SAP has not yet been studied in the Finnish school context. With the development of inclusion in elementary schools, many pupils with ASD now attend school in a mainstream classroom with support as part of mainstream education. More research is therefore needed to ensure that as many of these pupils as possible receive suitable support for their schooling and are better integrated into school.
This bachelor’s thesis aims to increase the understanding of SAP among pupils with ASD. The thesis explores the issue of SAP in elementary school-aged pupils with ASD through an integ-rative, descriptive literature review. Based on international research articles, it explores the link between ASD and SAP and the different factors underlying SAP among pupils with ASD.
The results show that there is a strong link between ASD and SAP in elementary school-aged pupils. SAP in pupils with ASD manifests itself in a variety of ways, including verbal and physical school refusal, partial and total absences. As a rule, it follows the same pattern and continuum of manifestations as in other pupils. However, SAP are very holistic and ab-senteeism easily becomes problematic for pupils with ASD. There are many individual and environmental factors and combinations of these that contribute to SAP of pupils with ASD. In particular, factors related to the characteristics and features of the pupil's ASD, as well as family and school, come to the fore.
SAP among pupils with ASD is a serious on-going problem that needs attention. It is particularly important to find out how to support the school attachment of pupils with ASD through pedagogical methods and pupil welfare measures also in Finnish elementary schools. School culture, learning environments and teaching must be adapted to the individual needs of pupils with ASD, so that they can also attend school in accordance with the principles of inclusion.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38618]