Hören Sie sich bitte das Lied an! : Eine Analyse über die Entwicklung der Benutzung von Musik im DaF-Unterricht in finnischen Schulen

Abstract

Das Ziel dieser Pro-Gradu-Arbeit war herauszufinden, wie Musik in aktuellen und älteren Deutschlehrbüchern für die Gemeinschaftsschule (alakoulu), die Sekundarstufe I (yläkoulu) und die gymnasiale Oberstufe (lukio) in Finnland genutzt wird und wurde. Die Ergebnisse der Analyse der einzelnen Bücher wurden verglichen, um einen Einblick in die Entwicklung der Rolle der Musik in den Lehrbuchserien zu bekommen. Die alten und neuen finnischen Rahmenlehrpläne, auf deren Basis die Bücher verfasst wurden, lassen viel Raum für handlungsorientierten Unterricht, was die Verwendung der Musik im Unterricht ermöglicht und sogar indirekt betont. Viele frühere Forschungen haben sich auf die möglichen positiven Erfahrungen mit Musikverwendung beim Sprachenlernen konzentriert und sie auch nachweisen können. In dieser Pro-Gradu-Arbeit konzentriere ich mich jedoch nicht auf diese Frage, sondern auf die konkrete Verwendung der Musik im Kontext des Unterrichts. Musik war auch ein wichtiger Teil des Sprachenlernens in meiner Schulzeit, was mich für diese Themenwahl motiviert hat.

Das Material enthält zwei Lehrbuchserien, eine alte und eine neue, pro oben genannter Schulstufe – insgesamt also sechs Serien, von denen die zwei bis drei ersten Bücher analysiert wurden. Die alten Serien sind Mega, Super und Gute Idee! und die neuen Serien sind Los geht’s!, Licht an! und Plan D. Die Analyse besteht aus einer quantitativen Erhebung aller Übungen, einer qualitativen Untersuchung der Musikübungen, die sich darauf konzentriert, wie diese aufgebaut sind und was ihre Lernziele sind, und zum Schluss aus einem Vergleich der Analyseergebnisse der einzelnen Bücher. Die Hauptmethode der Analyse ist eine qualitative Inhaltsanalyse, aber einige quantitative Elemente werden auch verwendet, um die Anteile der Übungen zu ermitteln.

Anhand der Analyse wurde herausgefunden, dass Musik in den Lehrbuchserien immer weniger vorkommt. In den alten Serien gab es durchgehend Musikübungen und die Art und Weise, wie sie benutzt wurden, war vielfältig. Aber je neuer die Serie, desto weniger verwenden sie Musik – einige neue Serien beinhalten sogar gar nicht Musik. Die Musikverwendungsweise bei den Übungen konnte in fünf Gruppen kategorisiert werden: Zuhören und Mitsingen, Zuhören, Übungen ausfüllen, Bewegung und den Liedtext umarbeiten. Es gab auch viele unterschiedliche Lieder in den Serien. Außerdem konnten die Lernziele der Musikübungen und Lieder auf folgende Weise gruppiert werden: Wortschatz, Grammatik, Kultur und Motivation. Ein anderer Faktor in Hinblick auf die Unterschiede liegt bei den Schulstufen, also das Alter der Serie ist nicht der einzige Grund für sie. Die Bücher der Gemeinschaftsschule enthalten mehr Musikübungen als die anderen Serien und sie betonen stärker Wortschatz und Motivation.

Diese Pro-Gradu-Arbeit wirft einen Blick auf die gegenwärtige Tendenz der Musikverwendung im Deutschunterricht. Anhand der Analyse erscheint die Situation beunruhigend, denn Musik wird immer weniger in den Lehrbuchserien verwendet. Das ist bedauernswert, da die Verwendung von Musik im Fremdsprachenunterricht viele positive Wirkungen haben kann und sie gut zum handlungsorientierten Lernen passt.

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus on selvittää, miten musiikkia käytetään ja on käytetty peruskoulun vuosiluokille 1–6, 7–9 ja lukioon suunnatuissa nykyisissä ja vanhemmissa saksan kielen oppikirjoissa. Analysoitavista kirjoista tehtyjä havaintoja verrataan toisiinsa yleiskuvan saavuttamiseksi siitä, miten musiikinkäyttö on ajan myötä kehittynyt kirjasarjoissa. Vanhat ja uudet opetussuunnitelmien perusteet, joiden pohjalta analysoidut kirjat on laadittu, jättävät paljon tilaa toiminnalliselle opetukselle, mikä mahdollistaa musiikin käytön opetuksessa ja jopa epäsuorasti korostaa sitä. Lukuisat tutkimukset vahvistavat musiikin hyödyn kieltenopetuksessa. Tässä pro gradu -tutkielmassa en kuitenkaan keskity musiikin hyödyllisyyteen, vaan siihen, miten musiikkia konkreettisesti käytetään opetuksen kontekstissa. Musiikki on ollut myös minulle tärkeä osa kieltenopiskelua kouluaikanani, mikä osaltaan motivoi minua tähän aihevalintaan.

Tutkimuksen aineisto koostuu kahdesta kirjasarjasta per kouluaste, eli yhdellä kouluasteella käytetystä uudesta ja vanhasta sarjasta, siis yhteensä kuudesta käsiteltävästä kirjasarjasta. Näistä kustakin analysoidaan kaksi tai kolme ensimmäistä kirjaa. Vanhat sarjat ovat Mega, Super ja Gute Idee! ja uudet sarjat ovat Los geht’s!, Licht an! ja Plan D. Analyysi koostuu kaikkia kirjan tehtäviä koskevasta kvantitatiivisesta osasta, kvalitatiivisesta musiikkitehtäviä tutkivasta osasta, jossa tutkitaan niiden rakennetta ja oppimistavoitteita, sekä lopuksi yksittäisten oppikirjojen analysointihavaintoja vertailevasta osasta. Analyysin päämetodi on laadullinen sisällönanalyysi, mutta tutkimuksessa käytetään myös määrällisiä elementtejä tehtävien osuuksien selvittämiseksi.

Analyysin pohjalta selvisi, että musiikkia käytetään oppikirjoissa vähenevissä määrin. Vanhoissa kirjasarjoissa musiikkia oli säännöllisesti ja sen käyttötavat olivat moninaiset. Kuitenkin mitä uudempi sarja oli, sitä vähemmän se hyödynsi musiikkia – joissakin uusissa sarjoissa ei musiikkia käytetty laisinkaan. Musiikin käyttötavat pystyttiin ryhmittelemään tehtävien pohjalta viiteen kategoriaan: kuuntele ja laula mukana; kuuntele; tehtävän täyttäminen; liiku; työstä laulun sanoja. Sarjoissa oli myös monia erilaisia lauluja. Lisäksi musiikkitehtävien ja laulujen oppimistavoitteet pystyttiin ryhmittelemään seuraavasti: sanasto, kielioppi, kulttuuri ja motivointi. Toinen tekijä kirjasarjojen keskeiseen eroavuuteen piilee kouluasteissa, eikä pelkästään sarjan iässä. Peruskoulun luokka-asteilla 1–6 käytettävät kirjat sisälsivät muita sarjoja enemmän musiikkia, painottaen sanastoa ja motivointia.

Tämä pro gradu -tutkielma luo yleiskuvaa saksanopetuksen musiikinkäytön kehityskulusta ja nykytilasta. Analyysin pohjalta saadut tulokset vaikuttavat antavan syytä huoleen, sillä musiikkia käytetään yhä vähemmän kirjasarjoissa. Tämä on valitettavaa, sillä musiikin hyödyntämisellä vieraiden kielten opetuksessa on monia positiivisia vaikutuksia ja se sopii hyvin toiminnalliseen opetukseen.