Varhaiskasvatuksen opiskelijoiden käsityksiä musiikin merkityksestä ja sen käyttöön tarvittavista valmiuksista varhaiskasvatuksessa

Abstract

Tässä pro gradu -tutkimuksessa tutkimme varhaiskasvatuksen opiskelijoiden käsityksiä musiikin merkityksestä ja sen käyttöön tarvittavista valmiuksista varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli ymmärtää, miten haastateltavat käsittävät tutkittavat ilmiöt ja tuoda näkyvyyttä musiikin käytölle varhaiskasvatuksessa.

Musiikillisen ilmaisun tavoite varhaiskasvatuksessa on tuottaa lapsille musiikillisia kokemuksia, sekä vahvistaa lasten kiinnostusta ja suhdetta musiikkiin. Musiikilla on tärkeä osuus pienten lasten kanssa työskennellessä, ja se saa monia erilaisia merkityksiä varhaiskasvatuksen jokapäiväisessä arjessa. Musiikki voi esimerkiksi toimia helpottavana tekijänä siirtymä-tilanteissa ja ryhmänhallinnassa, ja sen avulla voidaan kokonaisvaltaisesti tukea varhaiskasvatuksen eri sisältöalueita. Musiikin käyttöön varhaiskasvatuksessa tarvitaan myös erilaisia valmiuksia. Laadukas peruskoulutus ja riittävä täydennyskoulutus ovat tärkeitä tekijöitä valmiuksien rakentumisessa. Ammattitaitoinen kasvattaja kykenee arvioimaan kasvatettavan kehityksen tasoa, pystyy luomaan myönteisen ja kehittävän ilmapiirin ja käyttää monipuolisia työtapoja soveltaen.

Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka lähestymistapana on fenomenografia. Tutkimusaineisto on tuotettu puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden avulla. Haastatteluihin osallistui neljä (N=4) Oulun yliopiston varhaiskasvatuksen maisterivaiheen opiskelijaa. Aineisto on analysoitu fenomenografisella aineiston analyysimenetelmällä ja sen tuloksena syntyi kuvauskategoriajärjestelmä.

Tutkimuksemme perusteella Oulun yliopiston varhaiskasvatuksen opiskelijoilla oli monipuolisia käsityksiä musiikin merkityksestä ja sen käyttöön tarvittavista valmiuksista varhaiskasvatuksessa. Käsitykset olivat pääosin yhteneviä teoriassa esitetyn aiemman tutkimuksen suhteen. Opiskelijat kertoivat musiikin olevan tärkeä osa varhaiskasvatusta.