Saalistusriskin vaikutukset saalislajeihin

Abstract

Petojen saalistus aiheuttaa voimakkaan valintapaineen saalislajeihin, ja sitä kautta pedot vaikuttavat voimakkaasti saalislajien evoluutioon. Saalistusriski vaikuttaa saalislajeihin lähes jokaisessa niiden elämänvaiheessa. Tässä kirjallisuuskatsauksessa perehdyn tutkimuksiin, joissa on selvitetty saalistusriskin vaikutusmekanismeja stressiin, käyttäytymiseen, habitaatin valintaan, levittäytymispäätöksiin, lisääntymisstrategioihin sekä demografiaan. Saalistusriski aiheuttaa saalislajeille stressiä. Henkeä uhkaavalla kokemuksella voi olla elämänmittaisia vaikutuksia yksilön aivoihin ja sitä kautta esimerkiksi käyttäytymiseen. Pelkoon liittyy myös korkeamman tason kognitiivista tiedonkäsittelyä. Esimerkiksi oppiminen ja muisti ovat yhteydessä siihen millaisia vaikutuksia pelolla on yksilöihin. Saalislajit muuttavat käyttäytymistään pedon läheisyydessä. Saalislajeilla on esimerkiksi useita erilaisia puolustusstrategioita petoja vastaan. Ryhmissä elävät lajit käyttävät varoitusääniä kertoakseen toisille yksilöille pedon lähestymisestä. Tämän lisäksi useat saaliseläimet muuttavat ravinnonhakukäyttäytymistään saalistusriskin ollessa korkea ja piilottelevat enemmän. Saalistusriski vaikuttaa laaja-alaisesti saalislajien lisääntymiseen. Se voi vaikuttaa mm. lisääntymistodennäköisyyteen. Jotkin lajit saattavat jättää lisääntymisen kokonaan, kun petoja on paljon. Linnuilla saalistusriski vaikuttaa samaan tapaan myös uusintapesinnän todennäköisyyteen. Saalislajit saattavat myös vähentää panostustaan jälkeläisiin. Tämä näkyy mm. siinä, että korkealle saalistusriskille altistuminen vähentää mm. varpuslintujen pesyekokoa. Tämän lisäksi saalistusriski voi vaikuttaa myös jälkeläisten selviytymiseen, sillä pelokkaat vanhemmat ruokkivat jälkeläisiään vähemmän. Saalistusriskillä voi siis olla voimakas vaikutus lintujen pesinnän onnistumiseen jo ilman saalistuksen aiheuttamaa pesien tuhoutumista. Saalistusriski vaikuttaa myös saalislajien habitaatin valintaan. Osaltaan tieto pedoista lisää levittäytymistodennäköisyyttä, ja tämä näkyy voimakkaasti mm. epäonnistuneen pesinnän vaikutuksena levittäytymispäätöksiin. Eläimet käyttävät ympäristöstä kerättyä tietoa valitessaan pesimäalueita, ja usein välttelevät alueita, joissa on merkkejä pedoista. Ne saattavat mm. valita alueita, jotka sijaitsevat kauempana petolinnun pesästä. Koska saalistusriski vaikuttaa demografisiin parametreihin, se voi aiheuttaa paikallisia muutoksia saalispopulaatioiden kasvukertoimiin.