Lasten ja nuorten pysyvien hampaiden hammastapaturmat ja niiden jälkihoito sekä seuranta

Abstract

Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää lasten ja nuorten pysyvien hampaiden hammastapaturmien jälkihoidon ja seurannan toteutumista sekä niistä aiheutuvien komplikaatioiden esiintymistä. Tiedonhakumenetelmänä käytettiin Pubmed-Medline- sekä Medic-tietokantahakua hakusanoilla “adolescent, child, permanent teeth, permanent dentition, secondary dentition, mixed dentition, dental accident, dental trauma, tooth injuries, aftercare, follow-up" ja hakutuloksista rajattiin in vitro-tutkimukset, eläinkokeet ja suppeammat potilastapausselostukset. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin englanninkielisiä ja pohjoismaiseen väestöön painottuvia tutkimuksia aikaväliltä v. 1978–2024. Lisäksi apuna käytettiin Dental Trauma Guide -sivustoa ajankohtaisten hammastapaturmien hoitosuositusten osalta.

Pysyvien hampaiden tapaturmat ovat yleisiä lapsilla ja nuorilla. Kehittyvillä pysyvillä hampailla on yleensä hyvä paranemiskyky, mutta tapaturmat ja niiden jälkikomplikaatiot voivat aiheuttaa nuorelle potilaalle pysyvää haittaa. Hammastapaturmien hoito on usein pitkäkestoista ja kallista, joka sitouttaa potilasta ja hänen huoltajiaan useille hoitokäynneille tapaturman jälkeen. Hammaslääkärin on tärkeää osata diagnosoida oikea tapaturmatyyppi ja valita asianmukaiset hoitomenetelmät, sekä kyetä tunnistamaan tapaukset, jotka vaativat kiireellisempää tai erikoissairaanhoidon tasoista hoitoa. Tutkimusten mukaan säännölliset seurantakäynnit edesauttavat komplikaatioiden ehkäisyä, niiden aikaisempaa diagnostiikkaa ja hoitoa, jotka vaikuttavat tapaturmahampaan pitkän ajan ennusteeseen. Jälkihoito määräytyy tapaturman vakavuuden sekä mahdollisten komplikaatioiden mukaisesti.