Tekoälyn kehittymisen vaikutus suomalaiseen työelämään
Törmänen, Tuukka (2024-04-29)
T. Törmänen
29.04.2024
© 2024 Tuukka Törmänen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202404292993
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202404292993
Tiivistelmä
Tekoäly tulee mullistamaan suomalaisen työelämän, mutta siitä, miten ja millä vauhdilla se tapahtuu ei ole tutkijoiden keskuudessa täysin yhteistä konsensusta. Tämä kandidaatintutkielma pyrkii selvittämään, miten tekoäly otetaan osaksi työntekoa ja miten ja millä aikajanalla se vaikuttaa suomalaiseen työelämään työpaikkoja vievänä ja luovana voimana.
Työskentely tekoälyjärjestelmien kanssa on todettu tehostavan työntekoa, koska toistuvat ja pitkästyttävät tehtävät voidaan kohdentaa tekoälylle. Tämä jättää työntekijöille enemmän aikaa keskittyä haastavampiin tehtäviin. Lisäksi tekoälyn päätöksentekoa tehostava rooli on otettu monissa työpaikoissa onnistuneesti käyttöön, joskin ristiriitaisin tuntein. Tekoälyn loistavista työtä tehostavista ominaisuuksista huolimatta sen rooli työnteossa voi aiheuttaa ongelmia työntekijöiden ammatilliselle identiteetille, sekä työssä tarvittavien taitojen rappeutumista.
Tekoäly pystyy korvaamaan ihmisen keskipalkkaisissa, rutiininomaisissa ja sähköisillä päätteillä tapahtuvissa tehtävissä, kuten palkanlaskijan tai tulkin ammatissa. Samalla se luo uusia työpaikkoja korkeasti palkatuille ja matalasti palkatuille aloille. Suomen kaltaisessa kehittyneessä maassa tämä johtaa työelämän polarisoitumiseen matalasti palkattuun fyysiseen työhön ja korkeasti palkattuun johtavaan työhön. Suurin syy tähän kehitykseen on tekoälyn toiminnan luonne. Korkeapalkkainen työ vaatii usein ihmisten kanssa kommunikointia ennalta arvaamattomissa ympäristöissä. Tällaisissa tehtävissä tekoälystä ei ole paljoa apua. Moni matalapalkkainen työ taas tapahtuu fyysisessä maailmassa vaatien näppäryyttä muuttuvissa ympäristöissä. Tässä tulee robotiikan nykyinen raja vastaan. Hienomotoriikkaa on äärimmäisen vaikea automatisoida, joten paljon tällaisia tehtäviä sisältävät työpaikat säilyvät ihmistyöntekijöiden käsissä.
On edelleen epävarmaa, onko tekoälyn hallitseva vaikutus työpaikkojen hävittämisessä ja ihmisen oman harkinnan ja päätöksenteon korvaamisessa vai ihmisten arvioiden ja päätösten tukemisessa paremmalla tiedolla ja analytiikalla.
Työskentely tekoälyjärjestelmien kanssa on todettu tehostavan työntekoa, koska toistuvat ja pitkästyttävät tehtävät voidaan kohdentaa tekoälylle. Tämä jättää työntekijöille enemmän aikaa keskittyä haastavampiin tehtäviin. Lisäksi tekoälyn päätöksentekoa tehostava rooli on otettu monissa työpaikoissa onnistuneesti käyttöön, joskin ristiriitaisin tuntein. Tekoälyn loistavista työtä tehostavista ominaisuuksista huolimatta sen rooli työnteossa voi aiheuttaa ongelmia työntekijöiden ammatilliselle identiteetille, sekä työssä tarvittavien taitojen rappeutumista.
Tekoäly pystyy korvaamaan ihmisen keskipalkkaisissa, rutiininomaisissa ja sähköisillä päätteillä tapahtuvissa tehtävissä, kuten palkanlaskijan tai tulkin ammatissa. Samalla se luo uusia työpaikkoja korkeasti palkatuille ja matalasti palkatuille aloille. Suomen kaltaisessa kehittyneessä maassa tämä johtaa työelämän polarisoitumiseen matalasti palkattuun fyysiseen työhön ja korkeasti palkattuun johtavaan työhön. Suurin syy tähän kehitykseen on tekoälyn toiminnan luonne. Korkeapalkkainen työ vaatii usein ihmisten kanssa kommunikointia ennalta arvaamattomissa ympäristöissä. Tällaisissa tehtävissä tekoälystä ei ole paljoa apua. Moni matalapalkkainen työ taas tapahtuu fyysisessä maailmassa vaatien näppäryyttä muuttuvissa ympäristöissä. Tässä tulee robotiikan nykyinen raja vastaan. Hienomotoriikkaa on äärimmäisen vaikea automatisoida, joten paljon tällaisia tehtäviä sisältävät työpaikat säilyvät ihmistyöntekijöiden käsissä.
On edelleen epävarmaa, onko tekoälyn hallitseva vaikutus työpaikkojen hävittämisessä ja ihmisen oman harkinnan ja päätöksenteon korvaamisessa vai ihmisten arvioiden ja päätösten tukemisessa paremmalla tiedolla ja analytiikalla.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38525]
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/