Ketterien projektinhallintamenetelmien toimialakohtainen soveltaminen
Leppälä, Taneli (2024-04-25)
Leppälä, Taneli
T. Leppälä
25.04.2024
© 2024 Taneli Leppälä. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202404252956
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202404252956
Tiivistelmä
Tämä kandidaatintyö käsittelee ketterien projektinhallintamenetelmien soveltuvuutta eri toimialoilla. Työn tavoitteena on tutkia ketterien menetelmien hyötyjä ja haasteita yleisesti sekä toimialakohtaisesti projektinhallinnan näkökulmasta. Tavoitteena on lisäksi löytää käytännön sovelluksia ja malleja ohjelmistokehityksen kontekstin ulkopuolelta ja pohtia ketterien menetelmien soveltuvuutta toimialojen rajojen yli. Työssä tutkitaan myös, mitkä ohjelmistokehityksen piirteet ovat mahdollistaneet ketterien menetelmien syntymisen kyseisellä alalla.
Työn tutkimusmenetelmänä käytetään kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsauksessa johdatellaan ketterään projektinhallintaan, tutkitaan ketterän projektinhallinnan erityispiirteitä, hyötyjä sekä haittoja ja tutkitaan ketterien menetelmien käyttöä rakennusteollisuudessa, konsultoinnissa, tuotekehityksessä ja palvelualoilla. Toimialakohtainen tarkastelu pohjautuu pääosin tapaustutkimuksiin. Hyötyjen, haasteiden ja erityispiirteiden tarkastelu pohjautuu kokoaviin tilastollisiin, kvalitatiivisiin ja empiiriin tutkimuksiin.
Työn tuloksena löydettiin, että ketterät menetelmät soveltuvat toimialasta riippumatta projektien suunnitteluvaiheeseen. Ketterät menetelmät sopivat hyvin myös silloin, kun projektin onnistumista mitataan laadullisesti eikä määrällisesti ja asiakasvuorovaikutus on merkittävässä roolissa projektin onnistumisen kannalta. Ketterien menetelmien käyttöönottoa kannattaa harkita kuitenkin projektikohtaisesti huomioimalla toimialan erityispiirteet ja organisaation valmiudet.
Työn tutkimusmenetelmänä käytetään kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsauksessa johdatellaan ketterään projektinhallintaan, tutkitaan ketterän projektinhallinnan erityispiirteitä, hyötyjä sekä haittoja ja tutkitaan ketterien menetelmien käyttöä rakennusteollisuudessa, konsultoinnissa, tuotekehityksessä ja palvelualoilla. Toimialakohtainen tarkastelu pohjautuu pääosin tapaustutkimuksiin. Hyötyjen, haasteiden ja erityispiirteiden tarkastelu pohjautuu kokoaviin tilastollisiin, kvalitatiivisiin ja empiiriin tutkimuksiin.
Työn tuloksena löydettiin, että ketterät menetelmät soveltuvat toimialasta riippumatta projektien suunnitteluvaiheeseen. Ketterät menetelmät sopivat hyvin myös silloin, kun projektin onnistumista mitataan laadullisesti eikä määrällisesti ja asiakasvuorovaikutus on merkittävässä roolissa projektin onnistumisen kannalta. Ketterien menetelmien käyttöönottoa kannattaa harkita kuitenkin projektikohtaisesti huomioimalla toimialan erityispiirteet ja organisaation valmiudet.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38404]