Kaivosalueiden taustapitoisuusselvitys osana ympäristön tilan arviointia

Abstract

Suomessa maaperän taustapitoisuustietoja käytetään arvioidessa maaperän pilaantuneisuutta ja puhdistustarvetta. Maaperän taustapitoisuusarvolla tarkoitetaan ympäristölle haitallisten aineiden luontaisia pitoisuuksia tai niiden kasvaneita pitoisuuksia, joita ilmenee maaperässä pilaantuneeksi arvioidun alueen ympäristössä. GTK ylläpitää TAPIR -nimistä taustapitoisuusekisteriä, johon on kerätty Suomen maaperän luonnollisia taustapitoisuustietoja. Taustapitoisuustietoja tarvitaan maa-ainesten sijoittelussa, vesihuoltoratkaisujen suunnittelussa, sekä mineraalipotentiaalisten ja teollisuusalueiden perustilaselvityksissä. Lisäksi ne ovat olennainen osa ympäristövaikutusten arviointi- ja lupaprosesseja. Tässä kandidaatin tutkielmassa perehdytään taustapitoisuuskartoitukseen, joka on suoritettu kaivosalueen ympäristössä. Tutkielmassa tarkastellaan maaperän taustapitoisuusarvojen roolia ympäristön tilan arvioinnissa, erityisesti kaivostoiminnan osalta. Kaivostoiminta aiheuttaa aina muutoksia ympäristöönsä, mutta maaperässä esiintyy myös luontaisesti ympäristölle haitallisia aineita. Vuonna 2007 voimaan astuneen PIMA-asetuksen myötä myös luontaisesti ympäristölle haitallisia aineita kartoitetaan ja niiden haitallisuutta terveydelle ja ympäristölle arvioidaan. SSTP on lyhenne suurimmasta suositellusta taustapitoisuusarvosta. Tässä tutkielmassa käydään esimerkkitapauksena läpi Bolidenin Kevitsan kaivosalueella suoritettua taustapitoisuus -pilottitutkimusta. Tehty pilottitutkimus on osana GTK:n maaperän taustapitoisuudet ja riskit -projektia, jossa pyritään selvittämään taustapitoisuustiedon käyttöä esimerkiksi kaivosalueiden ympäristöriskien arvioinnissa. Pilottitutkimuksen tavoitteena oli määrittää maaperän SSTP-arvot Kevitsan kaivosympäristöstä. Tutkimuksessa havaittiin, että kummassakin tutkimusalueen maaperässä on luonnonmukaisesti normaalista poikkeavan suuria määriä haitallisten aineiden pitoisuuksia.