Lasten ajatuksia tuesta ja tuen järjestämisestä esiopetuksessa
Johansson, Noora (2024-04-23)
Johansson, Noora
N. Johansson
23.04.2024
© 2024, Noora Johansson. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202404232892
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202404232892
Tiivistelmä
Varhaiskasvatuslaki (2018) ja perusopetuslaki (1998) määrittelevät, että lasten tuen tarpeeseen on vastattava välittömästi sen ilmetessä ja toimintaa on järjestettävä niin, että lasten toiveet, mielipiteet ja osallisuus otetaan huomioon jo lasten arkea suunniteltaessa. Tässä tutkielmassa pyritään selvittämään lasten ajatuksia tuesta ja tuen järjestämisestä esiopetuksessa ja sen myötä tutkitaan lakien, opetussuunnitelmien ja erilaisten käytäntöjen myötä syntyneitä arjen toimintatapoja ja niiden näyttäytymistä lapsille. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esiin lasten omaa kerrontaa esiopetusarjestaan ja lisätietoa heille helppoina tai harjoitusta vaativina näyttäytyvistä esiopetusarjen toiminnoista.
Lasten omista kokemuksista tai tuen tarpeen järjestämisestä esiopetuksessa heidän itsensä kertomana ei ole runsaasti tutkimustietoa. Lasten kokemusta tutkittavaan asiaan liittyen ei läheskään aina kysytä lapsilta. Lasten oikeudet ja inkluusion periaatteiden mukaan toimiminen takaavat yhdenvertaisen osallistumisen arjen instituutioiden järjestämään toimintaan, kuten varhaiskasvatukseen, esiopetukseen ja perusopetukseen. Tämän tutkimuksen mielenkiinnon kohteena on lasten osallisuus tukea koskevissa asioissa ja sitä tutkitaan kahden eri aineiston ja niiden tuomien näkökulmien avulla. Tavoitteena on tuoda esiin ensinnäkin tutkielmaan osallistuneiden lasten näkökulmaa esiopetukseen osallistumisesta ja toiseksi erityispedagogiikasta vastaavan tahon ajatuksia siitä, miten lapsia otetaan huomioon toiminnan järjestämisessä. Toisena aineistona toimii Opetus ja kulttuuriministeriön rahoittaman Varhaiskasvatuksen palvelun järjestäjien tuen rakenteet ja hallinnon prosessit –tutkimushankkeen 2022–2023 [VakaTuki] -hankkeen kyselyaineiston vastaukset.
Tämän pro gradu -tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään opetussuunnitelmiin, tuen tasoihin ja esiopetuksen järjestämiseen liittyvää teoriaa. Lisäksi tutkielmassa käsitellään lapsuudentutkimuksen kautta lapsia tiedon tuottajina ja sen myötä heidän vaikutustaan oman arkensa suunnittelemiselle. Kyseessä on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jossa on narratiivinen tutkimusote. Tutkielmassa tutkitaan lasten kerrontaa narratiivien analyysin avulla, sekä käsitellään VakaTuki -hankkeen kyselyaineiston lapsinäkökulman sisältäviä vastauksia liittyen lasten huomioimiseen kuntatasolla. Tutkimus toteutettiin kolmen esiopetusikäisen lapsen haastattelun ja yhden ryhmäkeskustelun avulla, jotka järjestettiin eräässä Pohjois-Suomen varhaiskasvatusyksikössä. Tutkimuskysymyksinä ovat Millaisia asioita lapset kertovat esiopetuksen arjesta tuen järjestämiseen liittyen? ja Millaiseksi varhaiskasvatuksesta vastaavat henkilöt kertovat lapsen osallisuuden tuen järjestämiseen liittyen?
Tämä tutkimus osoittaa, että lasten kokemus, heidän äänensä, sekä näkökulmansa asioihin ovat tärkeässä osassa, jotta voimme suunnitella ja toteuttaa arjen toimintaa heille merkityksellisellä tavalla.
Lasten omista kokemuksista tai tuen tarpeen järjestämisestä esiopetuksessa heidän itsensä kertomana ei ole runsaasti tutkimustietoa. Lasten kokemusta tutkittavaan asiaan liittyen ei läheskään aina kysytä lapsilta. Lasten oikeudet ja inkluusion periaatteiden mukaan toimiminen takaavat yhdenvertaisen osallistumisen arjen instituutioiden järjestämään toimintaan, kuten varhaiskasvatukseen, esiopetukseen ja perusopetukseen. Tämän tutkimuksen mielenkiinnon kohteena on lasten osallisuus tukea koskevissa asioissa ja sitä tutkitaan kahden eri aineiston ja niiden tuomien näkökulmien avulla. Tavoitteena on tuoda esiin ensinnäkin tutkielmaan osallistuneiden lasten näkökulmaa esiopetukseen osallistumisesta ja toiseksi erityispedagogiikasta vastaavan tahon ajatuksia siitä, miten lapsia otetaan huomioon toiminnan järjestämisessä. Toisena aineistona toimii Opetus ja kulttuuriministeriön rahoittaman Varhaiskasvatuksen palvelun järjestäjien tuen rakenteet ja hallinnon prosessit –tutkimushankkeen 2022–2023 [VakaTuki] -hankkeen kyselyaineiston vastaukset.
Tämän pro gradu -tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään opetussuunnitelmiin, tuen tasoihin ja esiopetuksen järjestämiseen liittyvää teoriaa. Lisäksi tutkielmassa käsitellään lapsuudentutkimuksen kautta lapsia tiedon tuottajina ja sen myötä heidän vaikutustaan oman arkensa suunnittelemiselle. Kyseessä on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jossa on narratiivinen tutkimusote. Tutkielmassa tutkitaan lasten kerrontaa narratiivien analyysin avulla, sekä käsitellään VakaTuki -hankkeen kyselyaineiston lapsinäkökulman sisältäviä vastauksia liittyen lasten huomioimiseen kuntatasolla. Tutkimus toteutettiin kolmen esiopetusikäisen lapsen haastattelun ja yhden ryhmäkeskustelun avulla, jotka järjestettiin eräässä Pohjois-Suomen varhaiskasvatusyksikössä. Tutkimuskysymyksinä ovat Millaisia asioita lapset kertovat esiopetuksen arjesta tuen järjestämiseen liittyen? ja Millaiseksi varhaiskasvatuksesta vastaavat henkilöt kertovat lapsen osallisuuden tuen järjestämiseen liittyen?
Tämä tutkimus osoittaa, että lasten kokemus, heidän äänensä, sekä näkökulmansa asioihin ovat tärkeässä osassa, jotta voimme suunnitella ja toteuttaa arjen toimintaa heille merkityksellisellä tavalla.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38358]