Motivaation ja vanhempien koulutustaustan yhteys neljännen luokan oppilaiden matematiikan osaamiseen
Ketonen, Suvi; Pehkonen, Henna (2024-04-23)
S. Ketonen; H. Pehkonen
23.04.2024
© 2024 Suvi Ketonen, Henna Pehkonen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202404232889
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202404232889
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee matematiikan osaamista ja motivaatiota. Lisäksi tarkastelemme vanhempien koulutustaustan vaikutusta näihin tekijöihin. Tavoitteenamme on selvittää neljäsluokkalaisten matematiikan osaamisen ja motivaation, erityisesti minäkäsityksen ja kiinnostuksen, yhteyksiä, kun vanhempien koulutustausta huomioitiin.
Tutkielmamme teoreettinen viitekehys tarkastelee matematiikan osaamista ja motivaatiota erilaisista näkökulmista. Käsittelemme myös matematiikan tukea peruskoulussa. Lisäksi tarkastelemme vanhempien koulutustaustaa ja sosioekonomista asemaa suhteessa matematiikan osaamiseen.
Tämän pro gradu -tutkielman aineisto on osa pitkittäistutkimusta. Aineistomme on kevään 2023 ensimmäiseltä mittauskerralta. Osallistujat (n = 259) olivat erään suomalaisen kaupungin neljännen luokan oppilaita. Oppilaat tekivät FUNA-testistön matemaattisia tehtäviä ja vastasivat kysymyksiin koskien matematiikan kiinnostusta ja minäkäsitystä.
FUNA-tehtävissä tehtiin tehtäviä lukukäsitteen ja laskusujuvuuden alueilta. Lukukäsitteen tehtäviin kuului kaksi vertailutehtävää: lukujen vertailu sekä luvun ja määrän vastaavuus. Laskusujuvuuden tehtäviin kuuluivat lukujonot, yhteenlaskut, vähennyslaskut sekä yhteen- ja vähennyslaskut moninumeroisilla luvuilla. Kiinnostukseen ja minäkäsitykseen liittyviä kysymyksiä oli molemmista osa-alueista kolme kysymystä. Lisäksi vanhempien koulutustaustaa kysyttiin vanhemmilta tutkimussuostumuksen yhteydessä. Vanhemmat ilmoittivat korkeimman koulutuksensa.
Tutkimus on toteutettu kvantitatiivisia eli määrällisiä menetelmiä hyödyntäen. Aineiston analysointiin käytettiin korrelaatio- ja regressioanalyysiä. Tutkimuksen perusteella voimme todeta, kun vanhempien koulutustausta huomioitiin, minäkäsitys oli positiivisesti yhteydessä laskusujuvuuteen. Lisäksi kiinnostus oli positiivisesti yhteydessä vain vähennyslaskujen kanssa. Lukukäsitteen osalta ei havaittu merkitseviä yhteyksiä motivaatiomuuttujien kanssa.
Tutkielmamme teoreettinen viitekehys tarkastelee matematiikan osaamista ja motivaatiota erilaisista näkökulmista. Käsittelemme myös matematiikan tukea peruskoulussa. Lisäksi tarkastelemme vanhempien koulutustaustaa ja sosioekonomista asemaa suhteessa matematiikan osaamiseen.
Tämän pro gradu -tutkielman aineisto on osa pitkittäistutkimusta. Aineistomme on kevään 2023 ensimmäiseltä mittauskerralta. Osallistujat (n = 259) olivat erään suomalaisen kaupungin neljännen luokan oppilaita. Oppilaat tekivät FUNA-testistön matemaattisia tehtäviä ja vastasivat kysymyksiin koskien matematiikan kiinnostusta ja minäkäsitystä.
FUNA-tehtävissä tehtiin tehtäviä lukukäsitteen ja laskusujuvuuden alueilta. Lukukäsitteen tehtäviin kuului kaksi vertailutehtävää: lukujen vertailu sekä luvun ja määrän vastaavuus. Laskusujuvuuden tehtäviin kuuluivat lukujonot, yhteenlaskut, vähennyslaskut sekä yhteen- ja vähennyslaskut moninumeroisilla luvuilla. Kiinnostukseen ja minäkäsitykseen liittyviä kysymyksiä oli molemmista osa-alueista kolme kysymystä. Lisäksi vanhempien koulutustaustaa kysyttiin vanhemmilta tutkimussuostumuksen yhteydessä. Vanhemmat ilmoittivat korkeimman koulutuksensa.
Tutkimus on toteutettu kvantitatiivisia eli määrällisiä menetelmiä hyödyntäen. Aineiston analysointiin käytettiin korrelaatio- ja regressioanalyysiä. Tutkimuksen perusteella voimme todeta, kun vanhempien koulutustausta huomioitiin, minäkäsitys oli positiivisesti yhteydessä laskusujuvuuteen. Lisäksi kiinnostus oli positiivisesti yhteydessä vain vähennyslaskujen kanssa. Lukukäsitteen osalta ei havaittu merkitseviä yhteyksiä motivaatiomuuttujien kanssa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [37647]
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/