Lasten iän arviointi hampaiden ja alaleuan mittojen perusteella suomalaisessa arkeologisessa aineistossa

Abstract

Tässä tutkimuksessa tutkin lasten iänmääritystä arkeologisessa aineistossa. Tutkimuksessa käytän hampaiden ja niiden puhkeamisen perusteella saatuja ikäarvioita sekä alaleukojen mittauksia. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, kuinka hyvin leukaluiden mittausten antamat ikäarviot täsmäävät hammasikien kanssa suomalaisessa aineistossa. Vertaan mittauksilla saatuja ikäarvioita hammaskarttoihin perustuviin ikäarvioihin, jotka olen tehnyt tutkimuksen aikana.

Tutkimuksessani aineistona ovat lasten alaleuat, joita on kaivettu eri vuosina Oulun Tuomiokirkon , Iin Haminan, Rauman Vanhankirkonkadun sekä Haminan kaivauksilta. Tutkimukseni kannalta oli oleellista, että aineistossa oli yksilöitä, joille oli mahdollista tehdä mittauksia useammasta kohtaa leukaluuta. Rajasin aineistoni niin, että mukana olivat yksilöt, joiden tekemäni iänmäärityksen jälkeen arvioin olevan 12- vuotiaita, ja sitä nuorempia. Käytin iänarvioimisessa Ubelakerin ja London Atlaksen menetelmiä. Käytin tutkimuksessani iän määrittämiseksi valmiita laskentakaavoja sekä loin itse kaavoja SPSS ohjelmalla. Koska liian pieni otoskoko voi vaikuttaa ikäjakauman tuloksiin, otin lopullisessa tarkastelussa huomioon mittoja, joissa oli isompi otoskoko. Tutkimukseni mukaan hajontaa esiintyy paljon, eli tämän perusteella mikään mitoista ei ole kovin tarkka. Parhaimman tuloksen saisi, jos voisi käyttää leukaluun korkeuden mittaa. Luotettavuutta tuloksiin parantaisi myös yksilöiden isompi otoskoko. Vertailussa Ubelakerin ja Atlaksen ikäarvioita mittauksilla saatuihin ikäarvioihin, ei kumpikaan menetelmä anna tulokseksi lopputulosta, joka vaikuttaisi täysin luotettavalta.

Iän määrittämiselle olisi tarpeen löytää uusia keinoja ja menetelmiä, varsinkin lasten kohdalla. Koska etenkin lasten iän määrittämisessä leukaluun mittojen hyödyntämistä ei ole tutkittu paljoa, tälle tutkimukselle on siltä osin paikkansa. Oman tutkimukseni lopputuloksena suosittelen useamman menetelmän rinnakkaista käyttöä tarkemman arvioinnin saamiseksi. Jotta tutkimukseni tulokset olisivat olleet luotettavasti vertailukelpoisia, olisi aineisto saanut olla suurempi. Mahdollisen jatkotutkimuksen yhteydessä voisi mittojen käytettävyyttä kokeilla myös tekoälyn avulla, mutta tällöin aineiston tulisi olla huomattavasti suurempi, jotta vertailupohjaa olisi tarpeeksi.