Lämmöneristyksen vaikutus energiatehokkuuteen
Korpela, Maria (2024-04-17)
Korpela, Maria
M. Korpela
17.04.2024
© 2024 Maria Korpela. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202404172805
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202404172805
Tiivistelmä
Kandidaatintyön tavoitteena on pohtia lämmöneristyksen vaikutusta rakennuksen energiatehokkuuteen ja energiakuluihin, sekä selvittää millainen lämmöneristys on rakenteena. Työssä perehdytään kirjallisuuskatsauksen kautta energiatehokkuuteen käsitteenä, erilaisiin eristemateriaaleihin sekä rakennuksen energiakuluihin ja energiaremontteihin. Käytetty lainsäädäntö ja rakenne-esimerkit ovat soveltuvia Suomessa olevalle rakennukselle ja erityisesti pientaloille.
Lämmöneristys vaikuttaa rakennuksen energiatehokkuuteen sekä jonkin verran rakennuksen energiakuluihin. Merkittävimmät vaikutukset löytyvät korjauskohteista, joiden rakennuksen aikaan nykyinen lainsäädäntö ei ole vielä säädellyt yhtä tarkasti energiatehokkuutta. Lisälämmöneristyksellä voidaan huomattavasti parantaa talon energiatehokkuutta ja pienentää energiakuluja. Se on kuitenkin toimenpide, joka yleensä tehdään vasta muun korjausremontin ohella. Energiakuluissa asuintilojen lämmitys on suurin menoerä ja sitä voidaan myös sopivissa tilanteissa pienentää lisälämmöneristyksellä. Eristevalinnalla ei ole juurikaan merkitystä energiatehokkuuden parantamiseen, vaan sopivuus rakenteeseen tulee niiden erilaisista ominaisuuksista tai ympäristövaikutuksista.
Rakennuksen lämmöneristys toimii osana ulkovaipan rakennetta, jolloin esimerkiksi energiakulujen muodostumisessa ja rakenteen vaatimusten täyttämisessä on muitakin huomioon otettavia seikkoja, kuten rakennuksessa oleva lämmitysjärjestelmä.
Lämmöneristys vaikuttaa rakennuksen energiatehokkuuteen sekä jonkin verran rakennuksen energiakuluihin. Merkittävimmät vaikutukset löytyvät korjauskohteista, joiden rakennuksen aikaan nykyinen lainsäädäntö ei ole vielä säädellyt yhtä tarkasti energiatehokkuutta. Lisälämmöneristyksellä voidaan huomattavasti parantaa talon energiatehokkuutta ja pienentää energiakuluja. Se on kuitenkin toimenpide, joka yleensä tehdään vasta muun korjausremontin ohella. Energiakuluissa asuintilojen lämmitys on suurin menoerä ja sitä voidaan myös sopivissa tilanteissa pienentää lisälämmöneristyksellä. Eristevalinnalla ei ole juurikaan merkitystä energiatehokkuuden parantamiseen, vaan sopivuus rakenteeseen tulee niiden erilaisista ominaisuuksista tai ympäristövaikutuksista.
Rakennuksen lämmöneristys toimii osana ulkovaipan rakennetta, jolloin esimerkiksi energiakulujen muodostumisessa ja rakenteen vaatimusten täyttämisessä on muitakin huomioon otettavia seikkoja, kuten rakennuksessa oleva lämmitysjärjestelmä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [37744]