Maatalousympäristön muutosten vaikutus lintuihin
Korkiakangas, Ada (2024-04-16)
Korkiakangas, Ada
A. Korkiakangas
16.04.2024
© 2024 Ada Korkiakangas. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202404162773
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202404162773
Tiivistelmä
Maatalouden tuotannon ja maankäytön tehostuminen sekä maatalouden erikoistuminen vaikuttavat maatalousympäristön monimuotoisuuteen pääosin kielteisesti. Maatalouden tehostumiseen ja erikoistumiseen liittyvillä tekijöillä on maatalousympäristön lintuihin erilaisia vaikutuksia. Suomessa monien maatalousympäristön lintujen laji- ja yksilömäärät ovat laskeneet.
Lajit hyötyvät ja kärsivät maatalouden tehostumisen ja erikoistumisen tuomista muutoksista eri tavoin. Maatalousympäristön yksipuolistuminen ja pienipiirteisyyden häviäminen ovat monelle lajille haitaksi. Tehomaatalouden vuoksi esimerkiksi peltolohkojen koko on kasvanut ja salaojitus lisääntynyt. Pienbiotoopit, kuten avo-ojat, kivikasat ja pensassaarekkeet peltojen keskellä ovat monille peltolinnuille tärkeitä elinympäristöjä, mutta tehomaatalouden myötä ne ovat harvinaistuneet.
Maatalouden muutos on vähentänyt linnuille tärkeiden perinteisten maaseudun elinympäristöjen, kuten niittyjen, ketojen ja rantaniittyjen, määrää. Peltoviljelyn tehostumisen myötä viljelykierrot ovat yksipuolistuneet, mikä on vaikuttanut lintuyhteisöjen koostumukseen. Nykyisin viljeltävät kasvit voivat hankaloittaa lintujen pesintää ja ravinnonhankintaa muodostamalla liian tiheitä kasvustoja. Monelle maatalousympäristön lintulajille tärkeät nurmipeitteiset pellot, kuten laitumet ja kesannot, ovat vähentyneet tilojen erikoistumisen ja viljelyn tehostumisen myötä. Nurmipeitteiset pellot parantavat joidenkin lajien pesintämenestystä antamalla pesälle paremman suojan. Esimerkiksi sekatilojen erikoistuminen kasvinviljely- tai eläintiloiksi on vähentänyt laidunten määrää. Tilalla olevat eläimet hyödyttävät lintuja lisääntyvän hyönteisravinnon myötä. Myös eläinten myötä suurempi rakennusten määrä tilalla on joillekin maatalousympäristön lajeille hyödyllinen. Luomutuotannon vaikutukset lintuihin eivät ole yhtä voimakkaita, mutta se parantaa esimerkiksi ravinnon saatavuutta ja laatua.
Maatalousympäristön monimuotoisuutta edistävät toimenpiteet, kuten laidunnus, luomutuotanto, kesannointi, lintujen riistapellot ja nurmet edistävät peltolinnuston monimuotoisuutta ja runsautta. Tehostuneen ja erikoistuneen maatalouden seurauksena myös muiden maatalousympäristön eliöiden, kuten kasvien ja selkärangattomien lajiston koostumus on muuttunut. Maatalousympäristön muuttuminen näkyy linnuston ja lintulajien määrän muutoksena, mikä tekee niistä hyviä indikaattoreita maatalousympäristön luonnon monimuotoisuudelle ja ympäristön tilalle.
Lajit hyötyvät ja kärsivät maatalouden tehostumisen ja erikoistumisen tuomista muutoksista eri tavoin. Maatalousympäristön yksipuolistuminen ja pienipiirteisyyden häviäminen ovat monelle lajille haitaksi. Tehomaatalouden vuoksi esimerkiksi peltolohkojen koko on kasvanut ja salaojitus lisääntynyt. Pienbiotoopit, kuten avo-ojat, kivikasat ja pensassaarekkeet peltojen keskellä ovat monille peltolinnuille tärkeitä elinympäristöjä, mutta tehomaatalouden myötä ne ovat harvinaistuneet.
Maatalouden muutos on vähentänyt linnuille tärkeiden perinteisten maaseudun elinympäristöjen, kuten niittyjen, ketojen ja rantaniittyjen, määrää. Peltoviljelyn tehostumisen myötä viljelykierrot ovat yksipuolistuneet, mikä on vaikuttanut lintuyhteisöjen koostumukseen. Nykyisin viljeltävät kasvit voivat hankaloittaa lintujen pesintää ja ravinnonhankintaa muodostamalla liian tiheitä kasvustoja. Monelle maatalousympäristön lintulajille tärkeät nurmipeitteiset pellot, kuten laitumet ja kesannot, ovat vähentyneet tilojen erikoistumisen ja viljelyn tehostumisen myötä. Nurmipeitteiset pellot parantavat joidenkin lajien pesintämenestystä antamalla pesälle paremman suojan. Esimerkiksi sekatilojen erikoistuminen kasvinviljely- tai eläintiloiksi on vähentänyt laidunten määrää. Tilalla olevat eläimet hyödyttävät lintuja lisääntyvän hyönteisravinnon myötä. Myös eläinten myötä suurempi rakennusten määrä tilalla on joillekin maatalousympäristön lajeille hyödyllinen. Luomutuotannon vaikutukset lintuihin eivät ole yhtä voimakkaita, mutta se parantaa esimerkiksi ravinnon saatavuutta ja laatua.
Maatalousympäristön monimuotoisuutta edistävät toimenpiteet, kuten laidunnus, luomutuotanto, kesannointi, lintujen riistapellot ja nurmet edistävät peltolinnuston monimuotoisuutta ja runsautta. Tehostuneen ja erikoistuneen maatalouden seurauksena myös muiden maatalousympäristön eliöiden, kuten kasvien ja selkärangattomien lajiston koostumus on muuttunut. Maatalousympäristön muuttuminen näkyy linnuston ja lintulajien määrän muutoksena, mikä tekee niistä hyviä indikaattoreita maatalousympäristön luonnon monimuotoisuudelle ja ympäristön tilalle.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [37864]