Riista-alan opettajien ja kouluttajien tilannesidonnainen ja tehtäväkohtainen ammatillinen tiedonhankinta : hajanaisista tiedonlähteistä hallittuun opetuskokonaisuuteen
Keränen, Seija (2024-04-12)
Keränen, Seija
S. Keränen
12.04.2024
© 2024, Seija Keränen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202404122699
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202404122699
Tiivistelmä
Metsästys ja eränkäynti ovat Suomessa kansallisella tasolla sekä määrällisesti, taloudellisesti että virkistysarvoiltaan merkittävä kokonaisuus. Eräalan palveluja halutaan yleisesti kehittää nykyajan muuttuvia ympäristövaatimuksia ja myös ei-metsästävien luonnossa liikkujien tottumuksia vastaaviksi. Koska Suomella ei ole pitkää perinnettä ammattimaisesta riistanhoidosta, tunnetaan riista-alan ammatillinen koulutus melko huonosti maassamme. Lisäksi ammatillisten opettajien tiedonhankintaa on tutkittu vain vähän.
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli pyrkiä muodostamaan käsitys riista-alan opettajien ja kouluttajien ammatilliseen tiedonhankintaan vaikuttavista tilannesidonnaisista ja tehtäväkohtaisista tekijöistä, kuten tiedontarpeista, tiedon hankinnasta sekä lähteiden arvioinnista ja käytöstä. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoiduin teemahaastatteluin riista-alan opettajilta ja kouluttajilta, litteroitu aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia hyödyntäen. Laadullisen tutkimuksen avulla voitiin kuvailla tutkittavaa ilmiötä sekä ymmärtää ihmisten tuottamia monitulkintaisia, subjektiivisia merkityksiä, joita tarkasteltiin ilmiön kannalta oleellisessa asiayhteydessä.
Teemahaastattelut toteutettiin heinä-syyskuussa 2023. Haastateltaviksi kutsuttiin viisi riista-alan opettajaa ja kouluttajaa, joista neljä osallistui. Tallennetun haastatteluaineiston litteroinnin jälkeen aineisto luokiteltiin ja analysoitiin. Aineistoa tarkasteltiin ensisijaisesti ammatillisen tiedonhankinnan kontekstuaalisen mallin näkökulmasta, jota ammatillisen tiedonhankinnan yleismalli tuki. Tutkimuksen viitekehys ja tutkijan käsitys aiheesta ohjasivat analyysissa muodostuvien teemojen valintaa.
Haastatteluaineiston analyysi osoitti viisi keskeistä osa-aluetta riista-alan ammatillisten opettajien ja kouluttajien tiedonhankinnassa: Työtehtävät ja osaaminen, Tiedontarpeiden kietoutuminen, Tiedonhankinta hajanaisista tiedonlähteistä, Tiedonhankinnan ongelmakohtia ja Tiedon arviointi ja käyttö opetuksessa. Uusina havaintoina todettiin hiljaisen tiedon tärkeä merkitys ammatillisessa koulutuksessa, teoriatiedon ja käytännön tiedon risteäminen opetustilanteissa sekä sirpaleiset riista-alan lähdeaineistot. Nämä sisältyvät jo edellä mainittuihin teemoihin.
Pandemian ajan digiloikka käynnisti monimuoto- ja etäopetukseen siirtymisen ammatillisessa koulutuksessa, mikä on vaikuttanut opettajien tiedonhankintaan. Tutkimus toi esille uutta tietoa ammatillisten opettajien tiedontarpeista ja -hankinnasta, sekä tiedon arvioinnista ja sen käytöstä opetustehtävissä. Tutkimus antoi lisätietoa myös ammatillisten opettajien yhteistyöverkoista, osaamisen kehittämisestä ja tiedon hallinnasta ammattiin ohjaavassa, teoriaa ja käytännön harjoituksia yhdistävässä riista-alan koulutuksessa.
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli pyrkiä muodostamaan käsitys riista-alan opettajien ja kouluttajien ammatilliseen tiedonhankintaan vaikuttavista tilannesidonnaisista ja tehtäväkohtaisista tekijöistä, kuten tiedontarpeista, tiedon hankinnasta sekä lähteiden arvioinnista ja käytöstä. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoiduin teemahaastatteluin riista-alan opettajilta ja kouluttajilta, litteroitu aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia hyödyntäen. Laadullisen tutkimuksen avulla voitiin kuvailla tutkittavaa ilmiötä sekä ymmärtää ihmisten tuottamia monitulkintaisia, subjektiivisia merkityksiä, joita tarkasteltiin ilmiön kannalta oleellisessa asiayhteydessä.
Teemahaastattelut toteutettiin heinä-syyskuussa 2023. Haastateltaviksi kutsuttiin viisi riista-alan opettajaa ja kouluttajaa, joista neljä osallistui. Tallennetun haastatteluaineiston litteroinnin jälkeen aineisto luokiteltiin ja analysoitiin. Aineistoa tarkasteltiin ensisijaisesti ammatillisen tiedonhankinnan kontekstuaalisen mallin näkökulmasta, jota ammatillisen tiedonhankinnan yleismalli tuki. Tutkimuksen viitekehys ja tutkijan käsitys aiheesta ohjasivat analyysissa muodostuvien teemojen valintaa.
Haastatteluaineiston analyysi osoitti viisi keskeistä osa-aluetta riista-alan ammatillisten opettajien ja kouluttajien tiedonhankinnassa: Työtehtävät ja osaaminen, Tiedontarpeiden kietoutuminen, Tiedonhankinta hajanaisista tiedonlähteistä, Tiedonhankinnan ongelmakohtia ja Tiedon arviointi ja käyttö opetuksessa. Uusina havaintoina todettiin hiljaisen tiedon tärkeä merkitys ammatillisessa koulutuksessa, teoriatiedon ja käytännön tiedon risteäminen opetustilanteissa sekä sirpaleiset riista-alan lähdeaineistot. Nämä sisältyvät jo edellä mainittuihin teemoihin.
Pandemian ajan digiloikka käynnisti monimuoto- ja etäopetukseen siirtymisen ammatillisessa koulutuksessa, mikä on vaikuttanut opettajien tiedonhankintaan. Tutkimus toi esille uutta tietoa ammatillisten opettajien tiedontarpeista ja -hankinnasta, sekä tiedon arvioinnista ja sen käytöstä opetustehtävissä. Tutkimus antoi lisätietoa myös ammatillisten opettajien yhteistyöverkoista, osaamisen kehittämisestä ja tiedon hallinnasta ammattiin ohjaavassa, teoriaa ja käytännön harjoituksia yhdistävässä riista-alan koulutuksessa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38358]