”Tehdä työtä, jolla on tarkoitus, ja kokea itsensä arvokkaaksi siinä työssä” : laadullinen tapaustutkimus perusasteen alakoulun opettajien työhyvinvoinnista ja koronaviruspandemian vaikutuksista siihen

Abstract

Työhyvinvointi ja opettajien kokema työuupumus ovat toistuvasti esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Työhyvinvointi on tärkeässä osassa työssäjaksamisessa sekä töihin sitoutumisessa. Työhyvinvointi myös lisää opettajien tehokkuutta ja vähentää sairaslomien tarvetta, mikä tekee siitä tärkeän työelämän ilmiön opettajan itsensä, tämän työnantajan, oppilaiden sekä myös laajemman yhteiskunnan kannalta.

Tämän tutkielman tarkoituksena oli kvalitatiivisen tutkimuksen keinoin kuvata perusasteen alakoulun opettajien kokemaa työhyvinvointia ja maailmanlaajuisen koronaviruspandemian vaikutusta siihen sekä selvittää, millaisin keinoin opettajien työhyvinvointia ja työssäjaksamista voitaisiin parantaa. Tutkimuksessa kerättiin tietoa opettajien työssään kohtaamista työhyvinvointia tukevista voimavaratekijöistä ja sitä uhkaavista kuormitustekijöistä.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys tarkastelee työhyvinvointia positiivisen psykologian avulla. Se keskittyy hyvinvoinnin taustatekijöihin, onnellisuuteen ja kukoistamiseen, sekä niiden merkitykseen työhyvinvoinnin voimalähteenä. Viitekehys esittelee myös professori Martin Seligmanin hyvinvointiteorian eli PERMA-teorian, jonka mukaan hyvinvointi koostuu viidestä erillisestä elementistä: myönteisistä tunteista, sitoutumisesta, positiivisista ihmissuhteista, merkityksellisyydestä ja saavuttamisesta.

Tämän laadullisen tapaustutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta perusasteen alakoulun opettajaa, minkä jälkeen aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Aineisto kerättiin vuoden 2019 lopulla alkaneen koronaviruspandemian loppuvaiheessa keväällä 2022.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että peruskoulun opettajien työhyvinvointi on monen tekijän summa. Haastattelujen pohjalta hahmotetut tärkeimmät työhyvinvointia lisäävät voima-varatekijät olivat positiiviset sosiaaliset kontaktit, työn herättämät myönteiset tunteet sekä työn rajaaminen ja riittävä vapaa-aika. Yleisimmiksi kuormitustekijöiksi koettiin puolestaan negatiivissävytteiset sosiaaliset kontaktit sekä resurssienpuutteesta ja opettajan työkuvan laajenemisesta johtuva liian suureksi koettu työmäärä.

Koronapandemian koettiin vaikuttaneen työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen hyvin yksilöllisesti toisaalta sekä kuormitusta lisäävänä että vähentävänä tekijänä – kokonaisvaikutuksen jäädessä melko vähäiseksi. Työhyvinvointia voisi opettajien mielestä parantaa niin pandemia-aikana kuin sen ulkopuolellakin erityisesti lisäämällä kouluille allokoituja resursseja.

Teacher wellbeing and burnout are a constant subject of public debate. Professional wellbeing is a major contributor to work stamina and commitment to work. Furthermore, professional wellbeing increases productivity and decreases the need for sick leave, making it an important labour phenomenon for not only the employee, but also for the employer and wider society.

Aim of this qualitative research was to examine professional wellbeing through the experiences of Finnish primary school teachers. Additionally, the aim was to investigate the influence of the world-wide covid-19 pandemic on teacher wellbeing, as well as examine the support teachers would require for better professional wellbeing and work stamina. Information was collected on the demands and resources teachers face on the job.

Theoretical framework explores professional wellbeing from the perspective of positive psychology, concentrating on happiness and flourishing, the underlying factors of wellbeing, and their role in professional wellbeing. It also introduces Dr Martin Seligman’s PERMA theory. According to the theory, there are five main factors contributing to wellbeing: Positive feelings, Engagement, Relationships, Meaning, and Accomplishment.

Research data for this qualitative case study consist of six semi-structured interviews con-ducted with primary school teachers, and qualitative content analysis was adopted to interpret their experiences in greater depth. The data was gathered during spring 2022, the final stages of the worldwide covid-19 pandemic.

The results of the content analysis indicate that teacher wellbeing consists of several factors. Based on the interviews, the primary resources contributing professional wellbeing among teachers were positive relationships, work inflicted positive feelings, and maintaining adequate work–free-time boundaries and enough leisure time. The stress factors mentioned most often by the informants were negative relationships and high workload due to the lack of resources and the expansion of job description.

The influence of covid-19 pandemic on professional wellbeing and work stamina varied among the interviewees. The informants described it having both increased and reduced work-related wellbeing. The overall impact, nevertheless, remained minimal. Moreover, teachers described their requirements to increase professional wellbeing having remained the same regardless the pandemic: allocating more resources into education.