“Vähän riippuu kuka opettaja, että puhuuko se selvästi vai säkeltääkö” : 5.-luokkalaisten näkemyksiä koulun kielestä ja kielitietoisuudesta

Abstract

Aihevalintani taustalla on lisääntynyt keskustelu kielitietoisuudesta 2014 julkaistun ja 2016 käyttöönotetun opetussuunnitelman myötä. Aihevalinnan taustalla vaikuttaa myös pohjatyöni kandidaatin tutkielmani parissa. Suomalaisissa kouluissa on yhä enenevissä määrin maahanmuuttajataustaisia oppilaita etenkin pääkaupunkiseudulla, mikä lisää kielitietoisen opetuksen tarvetta. Kielitietoinen opetus hyödyttää kuitenkin tutkitusti kaikkia oppilaita.

Pro gradu -tutkielmani tavoitteena on selvittää, miten kielitietoisuus näyttäytyy 5.-luokkalaisten oppilaiden mukaan koulussa, ja millaisia käsityksiä 5.-luokkalaisilla oppilailla on kielen merkityksestä koulussa. Tutkimus on lapsinäkökulmainen laadullinen tutkimus, jonka analysointiin on hyödynnetty sisällönanalyysia. Tutkimuksen aineisto koostuu 34 kyselylomakevastauksesta.

Vastaajajoukon mukaan kielitietoisuus näyttäytyy sekä opettajan että oppilaan toiminnassa kuin myös erilaisten koulussa hyödynnettävien tekstien kautta erilaisin keinoin. Opettajan toimintaan kuuluu esimerkiksi käytetyt opetustavat ja opetuksen selkeys. Oppilaan toimintaan kuuluu vastavuoroisesti muun muassa opetukseen keskittyminen ja oppitunnilla kuuntelu. Erilaiset tekstit vaikuttavat esimerkiksi siten, miten selkeästi ne on kirjoitettu ja onko niissä selitetty käsitteitä auki. Kielen merkitys koulussa jakautui vastaajajoukossa kielen ja kielten asemaan kouluympäristössä ja kielten opiskelun ja osaamisen merkitykseen tulevaisuuden kannalta esimerkiksi matkustelua tai työelämää ajatellen.

Aineistosta näki, että kielitietoisen opetuksen merkitys ei ole tutkittavalle oppilasjoukolle kovinkaan selkeä. Oppilaat näkivät kielen merkityksen koskevan lähinnä vieraiden kielten opiskelun merkityksellisyyttä. Tähän vaikuttaa hyvin todennäköisesti esimerkiksi se, että vastaajajoukossa ei ollut yhtään ulkomaalaistaustaista oppilasta. Jatkossa olisikin kiinnostavaa tutkia aihetta niin, että vastaajajoukko olisi kielellisesti heterogeenisempi.