Lapsen myötätunnon kehittymisen tukeminen varhaiskasvatuksessa
Ryymin, Katja (2024-04-03)
Ryymin, Katja
K. Ryymin
03.04.2024
© 2024 Katja Ryymin. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202404032533
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202404032533
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan, millaisin pedagogisin keinoin lapsen myötätunnon kehittymistä voidaan tukea varhaiskasvatuksessa. Tutkielman tavoitteena on syventää tietämystä lapsen myötätuntoa kehittävistä keinoista. Nykyajan muuttuvassa maailmassa tarvitaan keinoja käsittää, miten osoittaa myötätuntoa ja millaiseen myötätuntokulttuuriin tulevat sukupolvet kasvavat. Myötätunnolla on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen. Varhaiskasvatuksessa tulee tukea lasten kasvua ihmisyyteen pyrkimällä hyvyyteen ja oikeudenmukaisuuteen.
Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin tutkielmassa tiivistetään, analysoidaan ja tulkitaan varhaiskasvatusikäisen lapsen myötätunnon kehittämiseen liittyvän 15 tieteellisen artikkelin olennainen sisältö. Aineistonkeruussa valittiin tietokannat ja määriteltiin hakutermit. Hakutulosten rajauksen jälkeen teemoiteltiin aiempia tutkimuksia laadullisen sisällönanalyysin avulla. Teemoittelussa keskityttiin tarkastelemaan lähteiden yhteneväisiä piirteitä. Yhteenvetojen ja koontien avulla tuloksista laadittiin synteesejä, joiden perusteella tehtiin johtopäätöksiä tulkinnan avulla.
Tuloksista ilmeni kaksi merkittävää kokonaisuutta, joiden avulla voidaan tukea lapsen myötätunnon kehittymistä varhaiskasvatuksessa. Ensinnäkin on kiinnitettävä huomiota varhaiskasvatuksen toimintakulttuuriin. Toimintakulttuurissa on huomioitava varhaiskasvatuksen ammattilaisten omien myötätuntoa edistävien asenteiden ja toimintojen merkitys lasten oppimisen kannalta. Inklusiivinen, positiivinen pedagogiikka ja turvallinen kiintymyssuhde edesauttavat myötätunnon kehitystä. Toiseksi myötätuntoa voidaan kehittää opetuksen avulla. Lapsen sisäistä motivaatiota toimia myötätuntoisesti herätellään aktivoimalla lapsen omaa ajattelua. Erilaisilla kielellisillä, toiminnallisilla ja visuaalisilla opetusmenetelmillä lasten käsitys myötätunnosta kehittyy. Tutkielmassa korostuu lapsen aktiivisen toimijuuden ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten tuki lapsen myötätunnon kehittämisen keskeisinä tekijöinä. Tutkielman tulokset haastavat kehittämään varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria ja pedagogisia sisältöjä positiivisen pedagogiikan suuntaan. Varhaiskasvatuksen kontekstissa myötätunnon jatkotutkimus on tarpeellista, jotta saadaan yleistettävää tietoa myötätunnon kehittymisen merkityksestä varhaislapsuudessa. Varhaiskasvatuksen ammattilaiset voivat vaikuttaa lapsen myötätunnon myönteiseen kehityssuuntaan.
Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin tutkielmassa tiivistetään, analysoidaan ja tulkitaan varhaiskasvatusikäisen lapsen myötätunnon kehittämiseen liittyvän 15 tieteellisen artikkelin olennainen sisältö. Aineistonkeruussa valittiin tietokannat ja määriteltiin hakutermit. Hakutulosten rajauksen jälkeen teemoiteltiin aiempia tutkimuksia laadullisen sisällönanalyysin avulla. Teemoittelussa keskityttiin tarkastelemaan lähteiden yhteneväisiä piirteitä. Yhteenvetojen ja koontien avulla tuloksista laadittiin synteesejä, joiden perusteella tehtiin johtopäätöksiä tulkinnan avulla.
Tuloksista ilmeni kaksi merkittävää kokonaisuutta, joiden avulla voidaan tukea lapsen myötätunnon kehittymistä varhaiskasvatuksessa. Ensinnäkin on kiinnitettävä huomiota varhaiskasvatuksen toimintakulttuuriin. Toimintakulttuurissa on huomioitava varhaiskasvatuksen ammattilaisten omien myötätuntoa edistävien asenteiden ja toimintojen merkitys lasten oppimisen kannalta. Inklusiivinen, positiivinen pedagogiikka ja turvallinen kiintymyssuhde edesauttavat myötätunnon kehitystä. Toiseksi myötätuntoa voidaan kehittää opetuksen avulla. Lapsen sisäistä motivaatiota toimia myötätuntoisesti herätellään aktivoimalla lapsen omaa ajattelua. Erilaisilla kielellisillä, toiminnallisilla ja visuaalisilla opetusmenetelmillä lasten käsitys myötätunnosta kehittyy. Tutkielmassa korostuu lapsen aktiivisen toimijuuden ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten tuki lapsen myötätunnon kehittämisen keskeisinä tekijöinä. Tutkielman tulokset haastavat kehittämään varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria ja pedagogisia sisältöjä positiivisen pedagogiikan suuntaan. Varhaiskasvatuksen kontekstissa myötätunnon jatkotutkimus on tarpeellista, jotta saadaan yleistettävää tietoa myötätunnon kehittymisen merkityksestä varhaislapsuudessa. Varhaiskasvatuksen ammattilaiset voivat vaikuttaa lapsen myötätunnon myönteiseen kehityssuuntaan.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34150]