Pilatesharjoittelun vaikuttavuus krooniseen kipuun ja liikkumisen pelkoon tuki- ja liikuntaelinsairailla aikuisilla: järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi satunnaistetuista kontrolloiduista tutkimuksista
Häivälä, Paula; Tuiskunen, Marika; Pölkki, Tarja; Rantala, Arja (2024-03-21)
Häivälä, Paula
Tuiskunen, Marika
Pölkki, Tarja
Rantala, Arja
Hoitotieteiden tutkimusseura HTTS ry
21.03.2024
Häivälä, P., Tuiskunen, M., Pölkki, T. & Rantala, A. (2024). Pilatesharjoittelun vaikuttavuus krooniseen kipuun ja liikkumisen pelkoon tuki- ja liikuntaelinsairailla aikuisilla: järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi satunnaistetuista kontrolloiduista tutkimuksista. Hoitotiede 36(1), 65-81. https://journal.fi/hoitotiede/article/view/129367
https://rightsstatements.org/vocab/InC/1.0/
© Hoitotiede
https://rightsstatements.org/vocab/InC/1.0/
© Hoitotiede
https://rightsstatements.org/vocab/InC/1.0/
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202403252416
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202403252416
Tiivistelmä
Abstrakti
Järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli arvioida pilatesharjoittelun vaikuttavuutta koettuun krooniseen kipuun ja liikkumisen pelkoon aikuisilla, joilla on kroonista kipua aiheuttava tuki- ja liikuntaelinsairaus. Tiedonhaku satunnaistetuista kontrolloiduista tutkimuksista (RCT) tehtiin PEDro-, PubMed-, CINAHL-, Cochrane CENTRAL-, Elsevier ScienceDirect- ja Medic -tietokannoista vuosilta 2012–2022. Haku tuotti yhteensä 325 viitettä, joista lopulliseen katsaukseen valikoitui sisäänottokriteerien ja Joanna Briggs Instituutin (JBI) arviointikriteeristön perusteella 11 alkuperäistutkimusta. Katsauksessa oli mukana 582 aikuista, joista osa (n=387) oli mukana kivun meta-analyysissä ja osa (n=178) liikkumisen pelon meta-analyysissä. Neljä tutkimusta päätyi synteesiin ilman meta-analyysiä. Tutkimus osoitti, että pilatesharjoittelu on vaikuttava menetelmä kroonisen kivun lievittäjänä katsauksessa mukana olevilla kuntoutujaryhmillä ja se vähensi myös liikkumisen pelkoa erityisesti epäspesifeillä kroonisilla selkäkipuisilla aikuisilla. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että pilatesharjoittelua voidaan suositella yhtenä lääkkeettömänä kivunlievitysmenetelmänä ja kuntoutusmuotona kroonisille tuki- ja liikuntaelinsairaille aikuisille. Tutkimusta pilateksen vaikuttavuudesta epäspesifin kroonisen selkäkivun osalta näyttä olevan paljon, mutta pilatesharjoittelun vaikuttavuudesta muiden tule-vaivojen osalta tarvitaan tulevaisuudessa lisää tutkimusnäyttöä.
Järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli arvioida pilatesharjoittelun vaikuttavuutta koettuun krooniseen kipuun ja liikkumisen pelkoon aikuisilla, joilla on kroonista kipua aiheuttava tuki- ja liikuntaelinsairaus. Tiedonhaku satunnaistetuista kontrolloiduista tutkimuksista (RCT) tehtiin PEDro-, PubMed-, CINAHL-, Cochrane CENTRAL-, Elsevier ScienceDirect- ja Medic -tietokannoista vuosilta 2012–2022. Haku tuotti yhteensä 325 viitettä, joista lopulliseen katsaukseen valikoitui sisäänottokriteerien ja Joanna Briggs Instituutin (JBI) arviointikriteeristön perusteella 11 alkuperäistutkimusta. Katsauksessa oli mukana 582 aikuista, joista osa (n=387) oli mukana kivun meta-analyysissä ja osa (n=178) liikkumisen pelon meta-analyysissä. Neljä tutkimusta päätyi synteesiin ilman meta-analyysiä. Tutkimus osoitti, että pilatesharjoittelu on vaikuttava menetelmä kroonisen kivun lievittäjänä katsauksessa mukana olevilla kuntoutujaryhmillä ja se vähensi myös liikkumisen pelkoa erityisesti epäspesifeillä kroonisilla selkäkipuisilla aikuisilla. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että pilatesharjoittelua voidaan suositella yhtenä lääkkeettömänä kivunlievitysmenetelmänä ja kuntoutusmuotona kroonisille tuki- ja liikuntaelinsairaille aikuisille. Tutkimusta pilateksen vaikuttavuudesta epäspesifin kroonisen selkäkivun osalta näyttä olevan paljon, mutta pilatesharjoittelun vaikuttavuudesta muiden tule-vaivojen osalta tarvitaan tulevaisuudessa lisää tutkimusnäyttöä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [37559]