Muutokset F. W. de Klerkin ajattelussa ja ideologiassa 1972-1990

Abstract

Frederik Willem de Klerk (1936–2021) oli Etelä-Afrikan viimeinen vähemmistövallalla valittu valtiollinen presidentti vuosina 1989–1994. Hänen presidenttikautensa loputtua Etelä-Afrikka siirtyi apartheid-järjestelmästä universaaliin demokratiaan. Noustuaan presidentiksi de Klerk julisti 2. helmikuuta 1990 pitämässään puheessa vapauttavansa Nelson Mandelan tämän 27 vuotta kestäneestä vankeudesta ja sallivansa Afrikan kansalliskongressin sekä muiden aikaisemmin kiellettyjen puolueiden toiminnan maassa.1 Toiminnastaan apartheid-järjestelmän purkamiseksi de Klerk sai Nobelin rauhanpalkinnon yhdessä Nelson Mandelan kanssa vuonna 1993.

F. W. de Klerk syntyi vanhaan afrikaaneriperheeseen ja useat hänen sukulaisistaan olivat olleet maan politiikassa mukana jo vuosikymmeniä. De Klerk syntyi pieneen hallitsevaan eliittiin, joka oli luonut apartheid-järjestelmän ja piti sitä elossa. Alkujaan de Klerk oli järjestelmän kannalla ja koki sen ajan ajattelun mukaisesti tarpeellisena Etelä-Afrikan eri kansojen oman uniikkiutensa säilyttämisessä. Kuitenkin tultuaan presidentiksi hän lopetti järjestelmän yhdessä hallituksensa kanssa ja neuvotteli demokraattiseen järjestelmään siirtymisestä muun muassa. Afrikan kansalliskongressin kanssa.

Tämän tutkielman tarkoituksena on perehtyä de Klerkin ajatteluun ja ideologiaan, sekä tutkia minkälaisia muutoksia siinä tapahtui hänen poliittisen uransa aikana. Tutkin sitä, miten ja miksi de Klerkin ajattelu ja ideologia muuttui hänen poliittisen uransa aikana.

Pyrin vastaamaan tutkimuskysymykseen hänen ajattelustaan, hänen omaelämänkertansa The Last Trek pohjalta ja vertailen tätä tutkimuskirjallisuudessa esitettyyn tulkintaan. Tehtäessä tutkimusta henkilön ajattelusta hänen omaelämänkertansa pohjalta on otettava erityisen tarkasti huomioon lähdekritiikki. Kun kyseessä on vielä poliitikko, on pohdittava sitä, miten rehellisesti henkilö kertoo ajattelustaan ja omasta toiminnastaan.

Lisäksi tärkeä huomioitava asia on se, että omaelämänkerrassaan de Klerk muistelee asioita, jotka tapahtuivat joskus vuosikymmeniäkin aikaisemmin. Kirjoittaessaan omaelämänkertaansa de Klerk oli myös juuri jättänyt politiikan. On pohdittava, vaikuttiko tämä siihen, miten hän asiat kirjassaan esittää. Tässä tutkimuskirjallisuus onkin tärkeänä vertailukohteena. Mielenkiintona on se, millaisia samankaltaisuuksia tai ristiriitaisuuksia esiintyy de Klerkin kertoman ja tutkimuskirjallisuuden välillä.

Tutkimuskirjallisuutena olen käyttänyt kahta Etelä-Afrikkalaisen historioitsijan Hermann Giliomeen työtä The Afrikaners: a Biography of a people (2009) ja The Afrikaner leaders: a supreme test of power (2012). Ensimmäinen on historiallinen kuvaus afrikaanereiden vaiheista Kapkaupungin asuttamisesta 1600-luvulla vuoteen 2009 asti. Se tarjoaa yleiskatsauksen afrikaanereiden historiasta ja afrikaanerinationalismista, joka vaikutti myös de Klerkin ajatteluun. Toiseksi mainittu on kuvaus yksittäisten afrikaanerijohtajien motiiveista, ajattelusta ja toiminnasta näiden ollessa vallassa ja tarjoaa näin ollen hyvän näkemyksen siitä, mikä vaikutti de Klerkin ajatteluun.

Lisäksi olen käyttänyt Saul Dubowin kirjaa: Apartheid 1948–1994 (2014) ja David Welshin kirjaa The Rise and Fall of apartheid (2010). Nämä tarjoavat yleiskatsauksen Apartheidin historiaan keskittyen hieman erilaisiin painotuksiin. Reformoitujen kirkkojen ideologiaa käsittelevässä luvussa olen hyödyntänyt Johann Kinghornin artikkelia: The Theology of Separate Equality: A Critical Outline of The DRC's Position on Apartheid (1990) ja hänen tekstiään: Modernization and Apartheid: The Afrikaner Churches, kirjassa: Christianity in South Africa: A Political, Social & Cultural History. (1997). Samasta kirjasta olen lisäksi käyttänyt Jonathan N Gerstnerin artikkelia: A Christian Monopoly: The Reformed Church and Colonial Society under Dutch Rule.

Tässä tutkielmassa pyrin esittämään de Klerkin ajattelun ja siihen vaikuttaneet asiat sekä mahdolliset muutokset kronologisessa järjestyksessä aloittaen noin vuodesta 1972 jatkaen noin vuoteen 1990. Tämä aikarajaus siksi, että de Klerk aloitti politiikassa vuonna 1972 ja vuonna 1990 hän ilmoitti vapauttavansa Mandelan vankeudesta ja aloittavansa neuvottelut vapaaseen demokratiaan siirtymisestä. Itse neuvotteluista en kirjoita tämän tutkielman sisällä sillä koen, että se ansaitsisi oman opinnäytetyönsä ja olisi aiheena liian laaja käsiteltäväksi tämän työn sisällä. Olen tutkielmassa pyrkinyt myös avaamaan apartheidia sekä käsitteenä että ilmiönä ja lisäksi tuomaan esille mitä de Klerk itse ajatteli tästä. Lisäksi olen omistanut luvun afrikaanerinationalismille ja reformoiduille kirkoille, sillä näiden ideologiat kietoutuivat yhteen ja vaikuttivat myös de Klerkin ajatteluun.